Ylen Kuningaskuluttaja-ohjelma kertoi huhtikuussa, että maksuhäiriömerkinnän saanut henkilö oli yrittänyt hankkia OP Pankista verkkopankkitunnuksia. Luottotietomerkinnän vuoksi pankki oli kuitenkin kieltäytynyt myöntämästä tunnuksia.

Lain mukaan kaikille tulee taata peruspankkipalvelut. OP-Pohjolan edustaja kertoi Kuningaskuluttajan haastattelussa, että yksittäiset maksuhäiriömerkinnät eivät estä verkkopalveluiden käyttöä, mutta toistuvat laiminlyönnit voivat sen estää. OP-Pohjolan mukaan verkkopankkipalvelut eivät kuulu peruspankkipalveluihin.

Yle Satakunta puolestaan kertoi tapauksesta, jossa vuosien takainen maksuhäiriömerkintä esti henkilöä saamasta skootterilleen pakollista liikennevakuutusta. Vajaan parin sadan euron vakuutusta ei myönnetty edes käteismaksua vastaan.

Liikennevakuutus vaaditaan lakisääteisesti kaikilta tieliikenteessä ajettavilta ajoneuvoilta.

Ylen haastattelema Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen jaostopäällikkö Tuomas Korkeamäki kertoi, että vakuutusyhtiö ei saa kieltäytyä antamasta liikennevakuutusta. Jos hakijalla on vakavia maksuhäiriömerkintöjä, vakuutusyhtiö voi vaatia ensimmäisen vuoden vakuutusmaksujen maksamista etukäteen.

Vapaaehtoisen vakuutuksen, kuten ajoneuvon kaskon, myöntämisestä vakuutusyhtiö voi kieltäytyä, jos asiakkaalla on vakava maksuhäiriö.

– Vakuutusyhtiön tulee ilmoittaa kieltäytymisperuste kirjallisesti ja kieltäytymisperusteen täytyy olla hyvän vakuutustavan mukainen, Korkeamäki kertoi Ylelle.

Kuluttajaliitto toteaa tiedotteessaan, että jokaiselle kansalaiselle kuuluu taloudellisesta tilanteesta tai maksuhistoriasta riippumatta oikeus saada verkkopankkitunnukset, käteismaksukortti ilman luotto-ominaisuutta sekä perusmuotoinen kotivakuutus.

Verkkopankkitunnuksia tarvitaan paitsi pankkipalveluiden käyttöön, myös sähköiseen tunnistautumiseen, joka on käytössä useissa julkisissa ja yksityisissä palveluissa.

– Osa näistä palveluista on keskeisiä sosiaalipalveluja, kuten työmarkkinatuki tai toimeentulotuki, Kuluttajaliitto huomauttaa.

Maksuhäiriömerkintä estää Kuluttajaliiton mukaan usein myös kotivakuutuksen saamisen. Turvallisuuden lisäksi kotivakuutus on kuitenkin välttämätön myös muista syistä, sillä se voi olla vuokra-asunnon saamisen edellytyksenä.

Kuluttajaliitto vaatii, että verkkopankkitunnukset ja luototon maksukortti määritellään peruspankkipalveluiksi ja säädetään kotivakuutusten kaltaisten perusvakuutusten ehdot sellaisiksi, että kaikki kuluttajat voivat niitä saada.

Vajaan kolmen viikon kuluttua voimaantulevat lakimuutokset rajoittavat pikavippien todellisen vuosikoron korkeintaan 51 prosenttiin, ja myös muiden maksujen perimistä rajoitetaan. Kulujen leikkaus on huomattava, sillä tällä hetkellä tavanomaisen pikavipin todellinen vuosikorko voi olla yli tuhat prosenttia. Perinteisten pikavippien tarjoaminen ei siis enää kesäkuussa ole lainayhtiöille kannattavaa.

Toistaiseksi vasta muutama lainantarjoaja myy uudenlaisia pienempikorkoisia lainoja. Muutosten etunenässä ovat Euroloan ja Laina.fi, jotka kumpikin ovat vaihtaneet pikavipit luottokortin tapaiseen jatkuvaan luottoon.

Myös Ferratum on ilmoittanut uudistavansa pienlainapalveluitaan kevään aikana. Vielä toistaiseksi Ferratum kuitenkin tarjoaa vanhanmallisia vippejä.

DFC Nordicin omistama Laina.fi korvasi viime viikolla pikavipit Käyttölaina-palvelulla. Kyseessä on joustava luotto, jota myönnetään asiakkaan käyttöön 2000 euroa. Yhdellä kertaa asiakas voi nostaa luottosopimuksessa sovitun mukaisesti 50–2000 euroa.

Kuluja Laina.fi:n palvelussa kertyy vain nostetusta lainapääomasta. Jokaisesta nostosta perittävä palkkio on 13,5 prosenttia noston määrästä. Lisäksi lainasta maksetaan vuotuista korkoa 19,8 prosenttia siltä ajalta, kun takaisinmaksu on avoinna.

Laina.fi:n luoton takaisinmaksu on joustavaa. Eräpäivänä on maksettava vähintään 20 prosenttia nostetusta pääomasta, mutta asiakas voi maksaa pois myös koko jäljellä olevan lainasumman tai muun suuremman summan.

Euroloan toi uuden luottotilin markkinoille jo huhtikuun loppupuolella. Samalla perinteisten pikavippien myynti loppui. Euroloan nosti myös lainasummiaan, sillä luottoa voi nyt saada aina 5000 euroon asti.

Myös Euroloanin palvelu on tilipohjainen joustoluotto, jossa asiakkaalle myönnetään luottoraja. Luottorajan puitteissa asiakas voi nostaa lainasummia käyttöönsä vapaasti silloin kun haluaa. Euroloan lupaa jopa maksaa nostot tilille läpi vuorokauden, mikä ei vanhojen pikavippien kanssa ollut mahdollista.

Euroloanin lainan hinta määräytyy asiakaskohtaisesti luottoriskin perusteella. Asiakaskohtainen marginaali on 7,0 – 28,9 prosenttia. Lisäksi maksetaan viitekorkoa, jonka taso tosin on tällä hetkellä erittäin matala.

Euroloanin edullisimpia lainoja voivat saada esimerkiksi kanta-asiakkaat, jotka ovat hoitaneet aikaisemmat laskunsa huolellisesti.

Kotimaisten luottokorttien myynti oli viime vuonna 8,9 miljardia euroa. Myynti kasvoi 8 prosenttia verrattuna vuoteen 2011.

Luottokorttiostoksia tehtiin eniten kaupoissa ja toisiksi eniten huoltoasemilla. Luottokortilla Suomessa tehdyt käteisnostot ja tilisiirrot vähenivät hieman, runsaalla viidellä prosentilla.

Ulkomailla shoppailtiin suomalaisilla luottokorteilla 2,2 miljardin euron edestä ja nostettiin lisäksi käteistä 224 miljoonaa euroa.

Ulkomaisilla luottokorteilla Suomessa tehdyt ostot lisääntyivät jopa 42 prosenttia. Niitä tehtiin viime vuonna 2,0 miljardin euron edestä.

Suomessa oli viime vuonna 3,4 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä. Määrä kasvoi edellisvuodesta yhdellä prosentilla. Valtaosa, 89 prosenttia, oli varsinaisten korollisten luottokorttien tilejä ja 11 prosenttia korottomien maksuaikakorttien tilejä.

Maksuaikakorttien määrä on viime vuosina vähentynyt radikaalisti varsinaisten luottokorttien kustannuksella, sillä vielä 2000-luvun alkuvuosina yli puolet korteista oli maksuaikakortteja.

Luottokorttitilien määrän huippuvuosi nähtiin vuonna 2007, jolloin tilejä oli yli 3,5 miljoonaa kappaletta.

Aktiivista luottotiliä käytettiin ostoihin keskimäärin 45 kertaa vuodessa. Aktiivisiksi lasketaan tilit, joita on käytetty vuoden aikana vähintään kerran.

Suomalaisilla oli vuoden 2012 lopussa luottokorttivelkaa yhteensä 2,5 miljardia euroa eli 3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. 67 prosenttia velasta oli kotitalouksien velkaa ja 33 prosenttia yritysten ja elinkeinonharjoittajien velkaa.

Luottokorttien aiheuttamat luottotappiot vähenivät viisi prosenttia verrattuna vuoteen 2011. Luottotappiota aiheutui yhteensä 39 miljoonaa euroa. Maksuhäiriöiden takia purettiin viime vuonna 45 000 luottokorttitiliä, mikä on kuitenkin 20 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011.

Uusia pikavippejä myönnettiin viime vuoden viimeisellä neljänneksellä eli loka-joulukuussa yhteensä 104 miljoonalla eurolla. Määrä on 15 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta reilut kaksi prosenttia vähemmän kuin heinä-syyskuussa. Pikalainoja myönnettiin noin 411 000 kappaletta.

Pikalainoista maksettiin loka-joulukuussa erilaisia kuluja yli 24 miljoonaa euroa, joten pienlainojen kulut olivat 23 prosenttia myönnetystä lainapääomasta. Keskimääräinen pikavippi oli 253 euroa ja takaisinmaksuaika 37,7 päivää.

Koko viime vuonna suomalaiset ottivat uusia pikalainoja 394 miljoonan euron edestä. Määrä on 22 prosenttia suurempi kuin vuonna 2011.

Suomalaisilla kotitalouksilla oli viime vuoden lopulla lainaa yhteensä 115 miljardia euroa eli vajaat viisi prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Heinä-syyskuuhun verrattuna kotitalouksien luottokanta kasvoi vajaan prosentin.

Valtaosa luotoista, 89 miljardia euroa, oli asunto- ja vapaa-ajanasuntoluottoja. Kanta kasvoi prosentilla vuoden 2012 kolmannesta neljänneksestä, mutta uusia asuntoluottoja nostettiin yli 9 prosenttia vähemmän. Vuoden 2011 loppuun verrattuna uusia asuntolainoja otettiin euromääräisesti lähes 10 prosenttia vähemmän.

Kulutusluottoja suomalaisilla oli vuoden lopussa noin 15 miljardia euroa ja opintolainoja puolitoista miljardia euroa.

Suomalaisilla yrityksillä ja elinkeinonharjoittajilla oli vuoden lopussa lainaa kotimaisilta luotonantajilta yhteensä 78 miljardia euroa. Vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan verrattuna yritystoiminnan luototus kasvoi runsaat kolme prosenttia.

Myös puhelinneuvonnan tarve on noussut huimasti, sillä neuvontakertojen määrä on noussut kahdessa vuodessa 2000:sta yli 4000 kertaan.

Velkaneuvonnassa näkyvät pikavippien aiheuttamat ongelmat. Useimmille velkaantuneille pikavippi on viimeinen oljenkorsi, johon tartutaan, kun ei enää ole varaa maksaa asuntolainaa. Joillekin pikavippien ottaminen on tapa hoitaa taloutta, ja velkojatahoja voi olla kymmeniä. Pikavippivelkojen taustalla voi olla myös peliriippuvuutta.

Keskisuomalaisen mukaan pikavippejä saa helposti ja nopeasti, mutta niiden hallinta on vaikeaa, koska korot ovat korkeat. Jos velkojen hoito ei pysy hallinnassa, lainasumman päälle voi tulla vielä käräjäoikeusmaksuja.

Talous- ja velkaneuvoja Seija Jauhiainen kertoo, että pikavippimainoksia sataa myös henkilöille, joilla on maksuhäiriömerkintä. Perintä puolestaan on velkaneuvonnan mukaan muuttunut aggressiiviseksi, sillä maksuhuomautuksia lähetetään kaikilla keinoilla ja kaikkina vuorokaudenaikoina. Velkojiin voi olla vaikea saada yhteyttä, mikä aiheuttaa lisäkuluja.

- Velat tuovat mukanaan mielenterveysongelmia, koska velkaantumiseen liittyy usein voimakas ahdistus, Jauhiainen kertoo.

Toisinaan velkaneuvontaan soittavat huolestuneet läheiset. Velallinen saattaa hautautua kotiin, kun sosiaaliset suhteet menevät solmuun. Solmuja voi syntyä, kun vipataan rahaa kavereilta tai otetaan pikavippejä toisten henkilötiedoilla. Jauhiaisen mukaan porukoissa käytetään joskus pikavippien ottamiseen sen henkilötietoja, jolla on vielä puhtaat luottotiedot. Tilanteisiin voi liittyä painostusta.

Uusi ilmiö on tuntemattomilta yksityisiltä rahantarjoajilta vippaaminen. Toiminnasta on Jauhiaisen mukaan viitteitä myös Keski-Suomessa. Ongelmana on etenkin perintä, joka saattaa muistuttaa huumekuvioista tuttua kaavaa.

Takuu-Säätiö on järjestö, joka tarjoaa ylivelkaantuneille velkaneuvontaa ja takaa velkojen järjestelyä varten haettavia pankkilainoja.

- Luottojen aktiivisen markkinoinnin, helpon saatavuuden ja käytön tavanomaistumisen seuraukset näkyvät selvästi säätiön asiakaskunnassa, sanoo Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzar.

Takuu-Säätiöllä ollaan huolissaan lainatakauksen hakijoiden kasvaneista velkamääristä. Viidessä vuodessa on yli kaksinkertaistunut sellaisten hakijoiden määrä, joilla on kontollaan 30 – 60 maksamatonta velkaa. Vuonna 2008 heitä oli vain 16 prosenttia, viime vuonna jo 37 prosenttia. Noin 50 velan hakemuksia on saapunut yhä enemmän vuodesta 2011 lähtien.

Vähäisempien velkamäärien kanssa kamppailevien määrä on sen sijaan vastaavasti vähentymässä. Vuonna 2008 hakijoilla oli tavallisimmin enintään 20 velkaa, nykyään niin pieniä määriä on enää kolmanneksella hakijoista.

Velkojen lukumäärää lisäävät etenkin pienet pikavipit, joiden saaminen on kohtalaisen helppoa ja tarjonta runsasta. Vaikka pienlainoja kertyy helposti paljon, niissä on velallisen kannalta kuitenkin se etu, ettei velkasumma ehdi niillä kasvaa yhtä suureksi kuin isoja kulutusluottoja otettaessa.

Pikavipit ovat lisänneet velkojen lukumääriä kaikenikäisillä lainatakauksen hakijoilla. Huomattavassa määrin niitä on kertynyt alle 24-vuotiaille, joilla pikavippivelkoja on kolminkertaisesti verrattuna yli 30-vuotiaisiin. Tavanomaisten kulutusluottojen määrä ei kuitenkaan ole lisääntynyt vuoden 2009 jälkeen.

Moni takauksen hakija on ottanut paljon useamman vipin kuin tilastoista ilmenee, sillä aluksi pikavippejä maksetaan usein takaisin uusilla vipeillä ja suuremmilla kulutusluotoilla. Juha Pantzar kertoo, että velalliset yrittävät tyypillisesti selviytyä maksuvaikeuksista ottamalla uutta velkaa. Velkoja saatetaan lyhentää niin pienillä summilla, etteivät ne juuri lyhene, ja yllättävissä tilanteissa on helppo sortua ottamaan lisälainaa.

Pantzarin mukaan positiivinen luottotietorekisteri voisi estää epätoivoisten velkakierteiden syntymisen, sillä se näyttäisi, että luotonhakijalla on jo ennestään liikaa velkaa.

- Myöskään velkoja ei pysty pysäyttämään velallista ajoissa, sillä se ei näe mistään, kuinka monta velkaa asiakkaalla on jo entuudestaan, hän huomauttaa.

– Massiivisen, käytännössä lähes kaikki Suomessa asuvat ihmiset kattavan yhteiskunnallisen perusrekisterin luomiseen ei pidä ryhtyä kevein perustein eikä pelkästään sen vuoksi, että tiedot ehkä saattaisivat olla hyödyllisiä jollekulle, perustelee oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.).

Selvityksen teki Lapin yliopiston yksityisoikeuden professori Ahti Saarenpää oikeusministeriön pyynnöstä.

Selvityksen mukaan positiivinen luottorekisteri voisi tuottaa joitakin hyötyjä, sillä se helpottaisi ylivelkaantumisen rajoittamista ja suomalaisten velkaantumisen ajantasaista seurantaa. Siitä huolimatta rekisterin perustamiseen ei selvityksen mukaan kannata ryhtyä ainakaan toistaiseksi.

Merkittävä syy on kehitteillä oleva EU-lainsäädäntö. EU:ssa valmistellaan parhaillaan useita asetuksia ja direktiivejä, joilla voi olla vaikutusta suomalaisten luottotietorekistereiden järjestämiseen, ja lakien ennenaikainen muuttaminen saattaisi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia ja lainsäädännön poukkoilua.

Lisäksi selvityksessä todetaan, että positiivinen luottotietorekisteri saattaa olla ristiriidassa henkilötietojen suojan ja yksityisyyden suojan kanssa. Jatkossa vastaava rekisteri voi kuitenkin olla tulossa, sillä luottotietotoiminnan kansainvälinen harmonisointi saattaa edellyttää sitä.

Positiivisia luottotietoja käytetään lukuisissa maissa. Nykyään on verraten vähän Suomen kaltaisia maita, joissa käytetään vain negatiivista luottotietorekisteriä. Toisaalta selvityksessä huomautetaan, että esimerkiksi Ruotsissa positiivinen luottotietojärjestelmä on tuottanut tulkintaongelmia ja suomalainen järjestelmä on toistaiseksi ollut ongelmattomampi.

Positiivisesta luottotietorekisteristä on toivottu apua erityisesti pikavippien ja kulutusluottojen aiheuttamiin velkaongelmiin. Takuu-Säätiön mukaan velalliset yrittävät usein selviytyä maksuvaikeuksista ottamalla uutta velkaa, ja lopputuloksena voi olla hankala velkakierre.

Velkakierre katkeaa ensimmäiseen maksuhäiriömerkintään, mutta ennen sitä velallinen on ehtinyt kerätä velkoja jo pitkään. Velkakierteen pysäyttäminen ennen maksuhäiriömerkintää on vaikeaa, sillä luotonantajilla ei ole keinoja tarkistaa, onko lainanhakija ylivelkaantunut.

Myös luotonantajat ovat toivoneet positiivista luottotietorekisteriä luottotappioiden ehkäisemiseksi.

Jossain määrin positiivisia luottotietoja on kuitenkin jatkossa saatavilla, sillä Suomen Asiakastieto ilmoitti tällä viikolla tarjoavansa positiivisia luottotietoja lainayhtiöiden käyttöön. Asiakastiedon järjestelmä ei ole kansallinen rekisteri, ja toistaiseksi mukana on vain 15 kuluttajaluottoja myöntävää yritystä. Asiakkaat voivat itse päättää lainatietojensa luovuttamisesta.

Positiivisista luottotiedoista toivotaan apua pikavippikierteisiin ja ylivelkaantumiseen. Tietojen avulla luotonmyöntäjä näkee, kuinka paljon luottoja lainanhakijalla on ennestään. Siten luotonantajat voivat karsia velkaantumiskierteessä olevat ja ylivelkaantuneet hakijat pois.

Suomen Asiakastiedon palvelun avulla pikavippejä ja kulutusluottoja myöntävät yritykset voivat tarkistaa, paljonko hakijalla on aikaisempia kulutusluottoja ja pikavippejä ja miten niiden takaisinmaksu on hoidettu.

Suomen Asiakastiedon mukaan tiedon lisääminen on myös kuluttajan edun mukaista.

- Mitä enemmän oikeaa tietoa, sitä parempia luottopäätöksiä, vähemmän luottotappioita ja ylivelkaantumista, perustelee Asiakastiedon liiketoimintajohtaja Heikki Koivula tiedotteessa.

Tiedot eivät kuitenkaan ole kaikille avoimia, eikä niitä saa lainkaan, jos luotonhakija ei anna suostumustaan niiden luovuttamiseen. Tietoja käytetään luotonhakutilanteessa, jolloin yrityksellä on mahdollisuus saada reaaliaikainen kooste hakijan avoinna olevista luotoista. Koosteessa kerrotaan tiedot hakijan luottojen lukumäärästä, yhteissummasta, lyhennyserien suuruudesta ja myöhässä olevien maksuerien saldosta.

- Kuluttaja tekee aina itse päätöksen tietojensa käytöstä. Henkilö voi myös itse tarkistaa, mitä tietoa ja kenelle hänestä on luovutettu, Koivula painottaa.

Alkuvaiheessa tietoja ryhtyy käyttämään 15 kuluttajaluottoja myöntävää yritystä. Suomen Asiakastiedolla kuitenkin uskotaan, että tietoja käyttävien yritysten määrä kasvaa jatkossa.

Suomen Asiakastiedon palvelu ei ole varsinainen positiivinen luottotietorekisteri. Positiivista luottotietorekisteriä ei vielä toistaiseksi ole, mutta oikeusministeriö on selvittänyt sen tarvetta ja mahdollisuuksia.

Vaikka velkatietojen antaminen on kuluttajille vapaaehtoista, Suomen Asiakastieto suhtautuu järjestelmään toiveikkaasti.

- Uusien tietojen avulla kulutusluotoista aiheutuvien maksuhäiriömerkintöjen ja ylivelkaantumisen kasvu saadaan taittumaan, Heikki Koivula uskoo.

Sosiaaliset luotot tulivat kuntien valikoimaan vuonna 2003. Niiden tarjoaminen on kunnille vapaaehtoista, joten joka paikassa niitä ei tarjota. Sosiaalista luototusta myöntävien kuntien määrä kasvaa kuitenkin koko ajan.

Lain mukaan sosiaalisen luoton tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja tukea henkilön ja perheen itsenäistä selviytymistä. Myöntämisen kriteerinä on, että hakija on pienituloinen tai vähävarainen ja luoton tarpeelle on perusteltu syy. Sosiaalista luottoa ei saa, jos hakijalla on mahdollisuus toimeentulotukeen.

Lain vaatimusten lisäksi kunnat asettavat sosiaaliselle luotolle omia kriteereitään. Siksi luotto voi joistakin kunnista irrota paljon helpommin kuin toisista. Yle kertoo, että vuonna 2011 Oulussa hylättiin jopa 90 prosenttia luottohakemuksista, kun taas Vantaalla vuonna 2012 luoton sai Vantaan Sanomien mukaan kaksi kolmasosaa hakijoista.

Helsingin kaupungin sosiaalisen luoton ehtojen mukaan lainaa ei saa, jos hakijan maksukyky on liian pieni. Jos maksukyky toisaalta on liian suuri, hakijaa ei enää pidetä pienituloisena eikä luottoa myönnetä. Luoton myöntämisen estää myös varallisuus, joten auton tai kesämökin omistaminen voi estää luoton saannin. Eikä luottoa saa silloinkaan, jos hakija pystyy säästämään tarvitsemansa rahamäärän kohtuullisessa ajassa omista tuloistaan.

Oulun kaupungin mukaan sosiaalista luottoa voi saada esimerkiksi työn edellyttämän auton tai työvälineiden hankkimista tai vuokra-asunnon vakuutta varten.

Kun sosiaalista luottoa haetaan, hakijan luoton tarpeen syy ja taloustilanne kartoitetaan tarkkaan. Luoton tarve tulee perustella tarkkaan, mikä ei välttämättä miellytä kaikkia. Jos selvitysprosessista kieltäytyy, luottoa ei saa.

Sosiaalinen luotto eroaa monessa mielessä merkittävästi pikavipeistä. Yksi suurimmista eroista koskee henkilöitä, joilla on maksuhäiriömerkintä. Pikavippejä tai kulutusluottoja ei koskaan myönnetä maksuhäiriöisille, mutta sosiaalista luottoa maksuhäiriöinen voi saada.

Jos sosiaalisen luoton onnistuu tiukoista kriteereistä huolimatta saamaan, kyseessä on erittäin edullinen luotto. Perustamismaksuja ei peritä, ja lainan korkona on voimassaoleva viitekorko. Tällä hetkellä viitekorko on vain yksi prosentti.

Tornion teknisten palveluiden lautakunta jätti huhtikuussa lausuntonsa, jossa se hyväksyy pikavippimainosten kiellon. Tornion kaupungilla on mainospaikkasopimuksia tällä hetkellä kuuden eri toimijan kanssa, mutta voimassa oleviin sopimuksiin ei voida puuttua kesken sopimuskauden.

- Sen sijaan tulevat ulkomainontaa koskevat sopimukset ovat yksityisoikeudellisina sopimuksina sopimusvapauden piirissä ja niihin on mahdollista liittää kielto mainostaa pikaluottoja, lausunnossa todetaan.

Lautakunta huomauttaa, että jos kielto otetaan käyttöön, se tulee tasapuolisuuden vuoksi sisällyttää kaikkiin uusiin mainospaikkojen vuokrasopimuksiin. Lausunnossa kuitenkin todetaan, että uudet vuokraajat joutuvat epätasa-arvoiseen asemaan verrattuna vuokraajiin, joilla on vielä pitkään vuokrasopimusta jäljellä.

Lausunnossa todetaan, että ulkomainosalan yhtiö JCDecaux Finland on antanut pikavippien mainoskiellosta lausuntonsa ja arvioinut, etteivät pikavippien aiheuttamat ongelmat johdu mainonnasta vaan pikavippijärjestelmästä itsestään. Pikavippimainonnan kieltämistä yhtiö pitää yhtä liiketoiminnan alaa syrjivänä.

Teknisten palveluiden lautakunta huomioi myös, että alle 2000 euron pikaluotoille on määrätty korkokatto ja lainanantajan velvollisuutta selvittää hakijan luottokelpoisuus on tiukennettu.

- Jää nähtäväksi onko toimenpiteillä vaikutusta aiheutuneisiin ongelmiin, lausunnossa todetaan.

Pikavippimainosten kieltämistä esitettiin Torniossa helmikuussa valtuustoaloitteella. Aloitteen allekirjoitti 12 kaupunginvaltuutettua ja varavaltuutettua. Aloitteen mukaan moni torniolainen on joutunut pikavippien takia heikkoon taloudelliseen asemaan tai luottokierteeseen.

- Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt ottaa käyttöön ns. sosiaalisen luototuksen juuri pikavippilainojen aiheuttaman luottokierteen korjaamiseksi. Toisaalta Tornion kaupungin alueella mainostetaan mm. kaupungin lyhtypylväissä pikavippilainoja ja muita vastaavia pikaluottoja – kyseessä on selvä toiminnan ja tekojen ristiriita, joka tulee korjata, aloitteessa perustellaan.