Biometrinen tunnistautuminen on turvallinen tapa tunnistautua digitaalisissa palveluissa. Lue miten se toimii ja mitkä ovat sen hyödyt.

Biometrinen tunnistautuminen on mullistanut tavan, jolla käytämme digitaalisia palveluita. Sormenjäljet, kasvojentunnistus ja äänitunnistus ovat tehneet pankkipalveluiden käytöstä sekä helpompaa että turvallisempaa. Tutustutaan tarkemmin, miten tämä teknologia toimii ja miksi se on niin merkittävä osa modernia pankkiasiointia.

Biometrinen tunnistautuminen hyödyntää ihmisen yksilöllisiä fyysisiä tai käyttäytymiseen liittyviä ominaisuuksia henkilöllisyyden varmistamiseen. Yleisimmät biometriset tunnistusmenetelmät ovat sormenjälkitunnistus, kasvojentunnistus ja iiristunnistus. Myös äänitunnistus ja käyttäytymiseen perustuvat menetelmät, kuten näppäimistön käyttötapa, ovat kasvattaneet suosiotaan.

Biometrinen data tallennetaan aina salattuna, eikä järjestelmiin tallenneta alkuperäisiä biometrisiä näytteitä. Sen sijaan biometrisistä ominaisuuksista luodaan matemaattinen malli eli biometrinen mallipohja, joka muunnetaan digitaaliseksi koodiksi. Tämä koodi säilytetään vahvasti salattuna ja hajautettuna, mikä tekee sen varastamisesta ja väärinkäytöstä erittäin vaikeaa.

Turvallisuuden kannalta on olennaista, että biometrinen data säilytetään kyberturvallisuuden korkeimpien standardien mukaisesti. Euroopan tietosuoja-asetus (GDPR) luokittelee biometriset tunnistetiedot erityisen arkaluonteisiksi henkilötiedoiksi, mikä asettaa niiden käsittelylle ja säilyttämiselle tiukat vaatimukset.

Biometrisen tunnistautumisen luotettavuutta mitataan kahdella päämittarilla: väärä hyväksymisaste (FAR) ja väärä hylkäysaste (FRR). Nykyaikaisissa järjestelmissä FAR on tyypillisesti alle 0,1% ja FRR alle 3%. Tämä tekee biometrisestä tunnistautumisesta huomattavasti turvallisemman vaihtoehdon perinteisille salasanoille, joista jopa 81% on murrettavissa tavallisilla hakkerointimenetelmillä.

Biometrinen tunnistautuminen tarjoaa merkittäviä etuja perinteisiin tunnistusmenetelmiin verrattuna. Tutkimusten mukaan jopa 91% kuluttajista pitää biometriikkaa turvallisempana kuin salasanoja, ja syystäkin - biometrisiä tunnisteita on käytännössä mahdotonta kopioida tai varastaa tehokkaasti.

Pankkiasioinnissa biometriikan hyödyt konkretisoituvat erityisesti digitaalisen identiteetin vahvistamisessa. Mobiilipankkisovelluksissa sormenjälki- tai kasvojentunnistus nopeuttaa kirjautumista keskimäärin 8 sekuntia verrattuna perinteiseen salasanatunnistautumiseen. Tämä säästää vuositasolla merkittävästi asiakkaiden aikaa.

Biometriikan käytännön hyödyt näkyvät myös petostentorjunnassa. Pankit ovat raportoineet identiteettivarkauksien vähentyneen keskimäärin 67% biometrisen tunnistautumisen käyttöönoton jälkeen. Lisäksi asiakastyytyväisyys on parantunut, kun monimutkaisia salasanoja ei tarvitse enää muistaa tai vaihtaa säännöllisesti.

Turvallisuutta lisää myös se, että biometrinen tunnistautuminen vaatii aina fyysisen läsnäolon. Toisin kuin salasanat, sormenjälkeä tai kasvoja ei voi jakaa tai unohtaa. Tämä tekee pankkiasioinnista paitsi turvallisempaa, myös huomattavasti käyttäjäystävällisempää. Tutkimusten mukaan 85% pankkiasiakkaista kokee biometrisen tunnistautumisen helpommaksi kuin perinteiset menetelmät.

Biometrisen tunnistautumisen käyttöönotto alkaa laitteesi yhteensopivuuden tarkistamisella. Useimmissa nykyaikaisissa älypuhelimissa ja tableteissa on valmiina tarvittavat sensorit sormenjälki- tai kasvojentunnistusta varten - jopa 92% vuoden 2022 jälkeen valmistetuista älylaitteista tukee biometristä tunnistautumista.

Aloita käyttöönotto menemällä laitteesi asetuksiin ja aktivoi biometrinen tunnistus sieltä. Prosessi kestää tyypillisesti 2-3 minuuttia, jonka aikana laite skannaa ja tallentaa biometriset tietosi. Sormenjälkitunnistuksessa sinua pyydetään painamaan sormea sensoriin 8-10 kertaa eri kulmista, kasvojentunnistuksessa käännät päätäsi eri suuntiin kameran edessä.

Digitaalisen lainahakemuksen täyttäminen helpottuu huomattavasti biometrisen tunnistautumisen myötä, sillä kirjautuminen tapahtuu sekunneissa. Tutkimusten mukaan tämä nopeuttaa hakuprosessia keskimäärin 64%.

Tarvitset käyttöönottoa varten:

• Yhteensopivan älylaitteen (puhelin, tabletti tai tietokone biometrisellä sensorilla)
• Päivitetyn käyttöjärjestelmän (iOS 13 tai uudempi, Android 7.0 tai uudempi)
• Pankin mobiilisovelluksen, joka tukee biometristä tunnistautumista

Muista, että voit milloin tahansa lisätä tai poistaa biometrisiä tunnisteita laitteesi asetuksista. Suositeltavaa on rekisteröidä vähintään kaksi eri sormenjälkeä tai vaihtoehtoisesti sekä kasvo- että sormenjälkitunnistus varajärjestelmäksi.

Biometrinen data suojataan monitasoisella salauksella ja hajautetulla tallennuksella. Datasta luodaan kryptografinen tiiviste, joka tallennetaan erilleen varsinaisesta tunnistetiedosta - alkuperäistä biometristä näytettä ei koskaan säilytetä. Tutkimusten mukaan tämä tekee tietojen väärinkäytöstä käytännössä mahdotonta, sillä tiivistettä ei voi palauttaa takaisin alkuperäiseksi näytteeksi.

Riskejä hallitaan tehokkailla suojausmenetelmillä. Biometristen sensorien elävyystunnistus varmistaa 99,4% tarkkuudella, ettei järjestelmää voi huijata valokuvilla tai mallineilla. Tietoturvatutkijat ovat todenneet, että nykyaikaiset biometriset järjestelmät tunnistavat huijausyritykset 98,6% todennäköisyydellä.

Suurimmat riskit liittyvät datan keskitettyyn tallennukseen. Tämän vuoksi pankit käyttävät hajautettua tallennusta, jossa biometrinen data säilytetään ensisijaisesti käyttäjän omalla laitteella. Vain salattu vertailutieto siirretään pankin järjestelmiin. Tietoturvaloukkauksen sattuessa hyökkääjä ei pääse käsiksi alkuperäiseen biometriseen dataan.

Biometrisen tunnistautumisen turvallisuutta vahvistaa myös monivaiheinen varmennus. Jos järjestelmä havaitsee poikkeavan käyttötilanteen, se pyytää lisävarmennusta. Tutkimusten mukaan tämä vähentää väärinkäytöksiä jopa 99,7%. Pankkien tietoturvatilastojen mukaan biometriseen tunnistautumiseen ei ole raportoitu yhtään onnistunutta tietomurtoa viimeisen viiden vuoden aikana.

Biometrinen tunnistautuminen kehittyy huimaa vauhtia. Tutkimusyhtiö Gartner ennustaa, että vuoteen 2025 mennessä jopa 75% kaikesta pankkiasioinnista hyödyntää multimodaalista biometriikkaa, joka yhdistää useita tunnistusmenetelmiä samanaikaisesti.

Uusimmat innovaatiot keskittyvät käyttäytymisbiometriikkaan. Tekoälypohjaiset järjestelmät oppivat tunnistamaan käyttäjän tavasta käyttää laitetta - kuten näppäimistön painalluksista ja puhelimen liikkeistä. Tämä passiivinen tunnistautuminen toimii jatkuvasti taustalla ja havaitsee poikkeamat 98,2% tarkkuudella.

Tekoälypohjaiset asiakaspalvelubotit hyödyntävät jo nyt äänibiometriikkaa asiakkaan tunnistamiseen. Teknologia tunnistaa puhujan 99,1% varmuudella pelkästä äänestä, mikä nopeuttaa asiakaspalvelua merkittävästi.

Lähitulevaisuudessa näemme myös:

• Biometristen maksukorttien yleistymisen (ennuste: 20% korteista vuoteen 2026 mennessä)
• DNA-pohjaisen tunnistautumisen erityisen korkean turvallisuustason transaktioissa
• Sydämen sykerytmiin perustuvan jatkuvan tunnistautumisen

Lainahakemusten pisteytys tehostuu, kun tekoäly yhdistää biometrisen datan ja käyttäytymisanalyysin. Tämä mahdollistaa entistä tarkemman riskiarvioinnin ja nopeammat lainapäätökset.

Markkinatutkimusyhtiö MarketsandMarkets ennustaa biometrisen tunnistautumisen markkinan kasvavan 68,6 miljardiin dollariin vuoteen 2025 mennessä, mikä tarkoittaa 15,3% vuotuista kasvua. Pankkisektorin odotetaan olevan suurin yksittäinen kasvuajuri.

Mitä biometrinen tunnistautuminen tarkoittaa? Se on henkilön tunnistamista fyysisten tai käyttäytymiseen liittyvien ominaisuuksien perusteella, kuten sormenjäljen, kasvojen tai äänen avulla.

Onko biometrinen tunnistautuminen turvallista? Kyllä, se on yleisesti ottaen erittäin turvallista, koska biometrisiä tietoja on vaikea väärentää ja ne ovat jokaisella yksilöllisiä.

Mihin biometrisiä tietoja tallennetaan? Tiedot tallennetaan yleensä laitteen suojattuun muistiin tai erilliseen turvaelementtiin, ei pilvipalveluihin.

Voiko biometrisen tunnistautumisen ohittaa? Useimmissa järjestelmissä on vaihtoehtoinen tunnistautumistapa, kuten PIN-koodi, biometrisen tunnistautumisen rinnalla.

Mitä tapahtuu jos biometrinen tunnistautuminen ei toimi? Järjestelmissä on aina varajärjestelmä, kuten PIN-koodi tai salasana, jota voi käyttää tunnistautumiseen.

• Biometrinen tunnistautuminen perustuu yksilöllisiin fyysisiin ominaisuuksiin kuten sormenjälkiin, kasvoihin tai ääneen
• Menetelmä on turvallisempi kuin perinteiset salasanat, koska biometrisiä tietoja on vaikea kopioida tai varastaa
• Käyttö yleistyy jatkuvasti etenkin mobiililaitteissa, pankkipalveluissa ja kulunvalvonnassa

• Mobiilitunnistautuminen
• Sähköinen allekirjoitus
• Kasvojentunnistus pankkipalveluissa
• Sormenjälkitunnistus
• Äänitunnistus
• Tunnistautumisen tietoturva
• Kaksivaiheinen tunnistautuminen
• Identiteettivarkaudet
• Vahva sähköinen tunnistautuminen
• GDPR ja tunnistautuminen

• Finanssivalvonnan ohjeistukset
• EU:n tietosuoja-asetukset (GDPR)
• Pankkien turvallisuusohjeistukset
• Biometrisen tunnistautumisen standardit (ISO/IEC)
• Kyberturvallisuuskeskuksen ohjeistukset

sormenjälkitunnistus kasvojentunnistus äänitunnistus

Digitaaliset rahoituspalvelut