Avopuolison kuolema on raskas tilanne. Lue, miten hoitaa käytännön asiat, perintöoikeudet ja taloudelliset järjestelyt tässä tilanteessa.

Avopuolison menetys on yksi elämän raskaimmista kokemuksista. Surun keskellä on kuitenkin hoidettava monia käytännön asioita, erityisesti taloudellisia järjestelyjä. Tämä opas auttaa sinua ymmärtämään oikeutesi ja velvollisuutesi sekä hoitamaan välttämättömät taloudelliset asiat askel askeleelta.

Avopuolison kuolema on raskas tilanne, jossa avolesken oikeudet ovat rajallisemmat kuin avioliitossa. Avoliitossa elävällä ei ole automaattista perintöoikeutta puolisonsa omaisuuteen. Tämä koskee sekä virallista että epävirallista avoliittoa.

Virallisessa avoliitossa (yhteinen talous vähintään 5 vuotta tai yhteinen lapsi) avoleskellä on oikeus hyvitykseen, jos hän on kartuttanut kuolleen puolison omaisuutta tai auttanut sen säilyttämisessä. Hyvitysvaatimus on esitettävä kuuden kuukauden kuluessa kuolemasta.

Yhteinen omaisuus jaetaan lähtökohtaisesti nimiperiaatteen mukaan - kumpikin omistaa sen, mikä on hänen nimiinsä hankittu. Jos omaisuutta on hankittu yhdessä, omistusosuudet määräytyvät omaisuuden hankinnan rahoitusosuuksien mukaisesti. Lue lisää parisuhteen taloudenhallinnasta.

Avoleski voi saada omaisuutta vain testamentilla. Ilman testamenttia omaisuus menee vainajan laillisille perillisille. Tämän vuoksi avoliitossa kannattaa harkita perintösuunnittelua ja testamentin tekemistä.

Yhteisen kodin suhteen avoleskellä on oikeus jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin enintään 3 kuukauden ajaksi kuolemasta. Tänä aikana avoleski vastaa asumiskustannuksista, mutta ei vuokrasta tai vastikkeesta.

Kuolemantapauksessa on tärkeää hoitaa välittömästi useita taloudellisia asioita. Ensimmäisenä sinun tulee ilmoittaa puolisosi kuolemasta hänen pankkiinsa, jolloin pankkitilien käyttöoikeudet ja verkkopankkitunnukset suljetaan. Vainajan tiliä voi käyttää vain kuolinpesän hoitamiseen liittyviin maksuihin.

Yhteiset laskut ja velat vaativat pikaista selvittelyä. Yhteisvastuullisissa veloissa olet vastuussa koko velasta yksin, vaikka puolisosi osuus siirtyy kuolinpesälle. Jos sinulla on yhteinen laina, ota välittömästi yhteyttä pankkiin uusien maksujärjestelyjen sopimiseksi.

Tärkeimmät välittömät toimenpiteet:

• Ilmoitus pankkiin ja tilien käyttöoikeuksien sulkeminen
• Yhteisten laskujen ja sopimusten siirto omiin nimiin
• Vakuutusten tarkistaminen ja muutokset
• Kuolinpesän pankkitilin avaaminen juoksevia kuluja varten

Vainajan nimissä olevat sopimukset (sähkö, puhelin, internet) tulee irtisanoa tai siirtää omiin nimiin. Muista myös tarkistaa mahdolliset henkivakuutukset ja niiden edunsaajamerkinnät.

Kuolinpesän hoitamiseen liittyvät laskut maksetaan vainajan tililtä. Tätä varten tarvitset virkatodistuksen ja valtakirjan muilta pesän osakkailta. Omissa nimissäsi olevat tilit ja sopimukset jatkuvat normaalisti, mutta niiden maksujärjestelyjä kannattaa tarkastella uuden taloudellisen tilanteen mukaisesti.

Yhteisen kodin suhteen sinulla on lakisääteinen oikeus asua kodissa 3 kuukautta puolisosi kuoleman jälkeen riippumatta siitä, kenen nimissä asunto on. Tämä antaa sinulle aikaa järjestellä asumisasiat rauhassa.

Jos asut vuokra-asunnossa, joka on vain edesmenneen puolisosi nimissä, vuokrasopimus päättyy automaattisesti. Sinun tulee neuvotella uusi sopimus vuokranantajan kanssa tai etsiä uusi asunto. Jos vuokrasopimus on molempien nimissä, se jatkuu automaattisesti sinun nimiisi.

Yhteisen asuntolainan kanssa tilanne riippuu lainan ehdoista. Jos olet yhteisvastuullinen velallinen, olet vastuussa koko lainasta yksin. Ota välittömästi yhteyttä pankkiin keskustellaksesi vaihtoehdoista:

• Lainan uudelleenjärjestely omiin nimiisi
• Maksuajan pidentäminen
• Lyhennysvapaan hakeminen
• Asunnon myynti, jos et pysty hoitamaan lainaa yksin

Jos asunto on ollut vain puolisosi nimissä, se siirtyy hänen perillisilleen. Tällöin sinun tulee neuvotella asumisen jatkosta perillisten kanssa. Ilman testamenttia tai muuta sopimusta sinulla ei ole oikeutta jäädä asuntoon 3 kuukauden jälkeen.

Omistusosuuksien selvittäminen on tärkeää. Jos olet osallistunut asunnon hankintaan tai lainanlyhennyksiin, mutta omistusosuutta ei ole kirjattu, voit hakea hyvitystä kuolinpesältä. Vaatimus tulee esittää 6 kuukauden kuluessa puolisosi kuolemasta.

Avopuolison kuollessa sinulla voi olla oikeus erilaisiin tukiin ja korvauksiin. Kelan leskeneläkettä et valitettavasti voi saada, sillä se on tarkoitettu vain avioliitossa olleille.

Jos puolisollasi oli henkivakuutus, voit saada korvauksen jos sinut on nimetty edunsaajaksi. Tarkista vakuutuskirjat ja ota yhteyttä vakuutusyhtiöön. Huomaa, että henkivakuutuskorvaus on sinulle veroton 35 000 euroon asti.

Työeläkelaitoksen perhe-eläkettä et voi saada avoleskenä. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa sinulla ja edesmenneellä puolisollasi on yhteinen alaikäinen lapsi - tällöin lapsella on oikeus lapseneläkkeeseen.

Voit hakea toimeentulotukea Kelasta, jos tulosi ja varasi eivät riitä välttämättömiin menoihin. Myös kunnan sosiaalitoimisto voi myöntää täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea.

Jos puolisosi kuolema johtui työtapaturmasta tai ammattitaudista, voit olla oikeutettu tapaturmavakuutuslain mukaisiin korvauksiin. Tällöin ota yhteyttä puolisosi työnantajan vakuutusyhtiöön.

Muita mahdollisia tukimuotoja:

• Asumistuki muuttuneen taloustilanteen perusteella
• Kriisiavun maksuttomat palvelut
• Kunnan sosiaalitoimen harkinnanvaraiset avustukset
• Järjestöjen tarjoama taloudellinen neuvonta ja tuki

Hae tukia mahdollisimman pian, sillä monissa on määräajat. Kelan verkkopalvelussa voit tarkistaa oikeutesi eri tukiin ja tehdä hakemukset sähköisesti.

Pesänjako toteutetaan perunkirjoituksen jälkeen, joka on tehtävä 3 kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoituksessa selvitetään kuolinpesän varat ja velat sekä pesän osakkaat.

Jos vainajalla oli testamentti, se vaikuttaa merkittävästi omaisuuden jakoon. Testamentti tulee esittää perunkirjoituksessa ja sen sisältö määrittää, miten omaisuus jaetaan. Ilman testamenttia omaisuus menee suoraan lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan vainajan perillisille.

Pesänjakaja tarvitaan, jos:

• Kuolinpesän osakkaat eivät pääse sopuun jaosta
• Joku osakkaista vaatii pesänjakajaa
• Joku osakkaista on alaikäinen tai edunvalvonnassa
• Pesä on monimutkainen tai riitaisa

Pesänjakajan määrää käräjäoikeus hakemuksesta. Jakaja on yleensä lakimies, joka hoitaa jaon puolueettomasti ja lainmukaisesti. Pesänjakajan palkkio maksetaan kuolinpesän varoista.

Jos pesässä on yhteisomistuksessa ollutta omaisuutta, se jaetaan omistusosuuksien mukaisesti. Avoleskellä on oikeus vaatia omaisuuden erottelua ja mahdollista hyvitystä 6 kuukauden kuluessa. Erottelukirja kannattaa tehdä kirjallisesti ja toimittaa maistraattiin rekisteröitäväksi.

Pesänjako tulee lainvoimaiseksi, kun kaikki osakkaat hyväksyvät sen allekirjoituksellaan, eikä kukaan moiti jakoa 6 kuukauden kuluessa. Jaon jälkeen omaisuus siirtyy uusille omistajille ja tarvittavat omistusoikeuden rekisteröinnit voidaan tehdä.

Onko avopuolisolla oikeus periä kumppanin omaisuutta? Ei, avopuolisolla ei ole automaattista perintöoikeutta. Perintöoikeus voidaan turvata vain testamentilla.

Miten yhteisen kodin omistussuhteet selvitetään? Omistussuhteet määräytyvät nimiperiaatteen mukaan eli sen mukaan, kenen nimissä omaisuus on.

Voiko avopuoliso jäädä asumaan yhteiseen kotiin? Vain jos asunto on hänen nimissään tai hänellä on testamentti, joka oikeuttaa asumiseen.

Mitä tapahtuu yhteisille pankkitileille? Yhteiset tilit jäädytetään kuoleman jälkeen ja varat jaetaan omistusosuuksien mukaan.

Miten henkivakuutuskorvaus verotetaan avopuolison kohdalla? Avopuoliso maksaa vakuutuskorvauksesta perintöveroa, ellei häntä ole määritelty edunsaajaksi lähiomaisena.

Mitä asiakirjoja tarvitaan kuolinpesän selvittämiseen? Tarvitaan kuolintodistus, sukuselvitys, perukirja ja mahdollinen testamentti.

• Avopuolisolla ei ole automaattista perintöoikeutta - testamentti on ainoa keino turvata avopuolison asema
• Yhteinen omaisuus tulee selvittää ja jakaa - omaisuuden omistussuhteet määräytyvät nimiperiaatteen mukaan
• Henkivakuutuskorvaus on verovapaa 35 000 euroon asti lähiomaiselle, mutta avopuoliso ei ole automaattisesti lähiomainen

• Velkaongelmat parisuhteessa
• Uusperhe ja talous
• Avioehdon laatiminen
• Perintälaki
• Perintö- ja lahjaverotus lainoissa
• Perinnöstä luopuminen
• Vierasvelkapantti
• Takauslaki
• Velkaongelmista selviytyminen
• Velkajärjestelylaki

• Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta
• Perintökaari
• Kelan etuusohjeistukset
• Verohallinnon ohjeet
• Finanssivalvonnan ohjeistukset
• Maistraatin ohjeistukset kuolinpesän hoitamisesta
• Oikeusministeriön oppaat

perintöoikeus yhteisen omaisuuden jako henkivakuutukset

Elämäntilanteet ja rahoitus