Joukkovelkakirjalainat tarjoavat vaihtoehdon sijoittamiseen. Tutustu mitä ne ovat, miten ne toimivat ja millaisia tuottomahdollisuuksia ne tarjoavat.

Joukkovelkakirjalainat tarjoavat sijoittajille mahdollisuuden vakaaseen tuottoon ja hajautukseen. Tässä oppaassa käymme läpi joukkovelkakirjojen perusteet ja niiden roolin osana sijoitussalkkua.

Joukkovelkakirjalaina on organisaation liikkeelle laskema velkakirja, jolla se lainaa rahaa sijoittajilta. Lainan liikkeellelaskija sitoutuu maksamaan sijoittajille säännöllistä korkoa eli kuponkikorkoa sekä palauttamaan lainatun pääoman sovittuna eräpäivänä.

Joukkovelkakirjoja voivat laskea liikkeelle valtiot, kunnat, pankit ja suuret yritykset. Vihreät joukkovelkakirjat ovat kasvava trendi, jossa rahoitetaan ympäristöystävällisiä hankkeita.

Valtion joukkolainat ovat tyypillisesti matalariskisimpiä, sillä valtioilla on verotusoikeus ja keskuspankin tuki. Yritysten joukkolainat tarjoavat yleensä korkeampaa tuottoa, mutta sisältävät suuremman riskin liikkeellelaskijan maksukyvyttömyydestä.

Joukkovelkakirjalainan nimellisarvo on tyypillisesti 1 000-100 000 euroa, mutta niitä voi ostaa myös pienemmissä erissä rahastojen kautta. Laina-ajat vaihtelevat muutamasta vuodesta jopa 30 vuoteen.

Markkinoilla joukkolainojen hinnat vaihtelevat korkotason mukaan: kun korot nousevat, vanhojen lainojen arvo laskee ja päinvastoin. Tämä on tärkeää ymmärtää, jos suunnittelee myyvänsä joukkolainan ennen sen erääntymistä.

Vaihtovelkakirjalainat ovat erikoistapaus, jossa sijoittajalla on mahdollisuus vaihtaa velkakirja yrityksen osakkeisiin ennalta määrätyllä hinnalla.

Joukkolainan perustuotto muodostuu säännöllisistä kuponkikorkomaksuista ja pääoman palautuksesta eräpäivänä. Tyypillinen kuponkikorko vaihtelee 1-5 % välillä valtionlainoissa ja 3-8 % yrityslainoissa, markkinatilanteesta riippuen.

Sijoittajan kokonaistuottoon vaikuttaa merkittävästi myös lainan hankintahinta suhteessa nimellisarvoon. Jos laina ostetaan alle nimellisarvon (diskontolla), tuotto muodostuu korkeammaksi kuin pelkkä kuponkikorko.

Tärkeimmät riskitekijät ovat:

• Luottoriski - liikkeeseenlaskijan maksukyvyttömyys
• Korkoriski - markkinakorkojen muutosten vaikutus lainan arvoon
• Likviditeettiriski - vaikeus myydä laina ennen eräpäivää
• Inflaatioriski - rahan ostovoiman heikkeneminen

Joukkovelkakirjalainojen korkoriski on erityisen merkittävä pitkissä lainoissa. Nyrkkisääntönä yhden prosenttiyksikön koronnousu laskee lainan arvoa noin sen duraation verran - esimerkiksi 5 vuoden duraatiolla 5 %.

Markkinakorkojen nousu vaikuttaa negatiivisesti olemassa olevien joukkolainojen arvoon, koska uusista lainoista saa parempaa korkoa. Vastaavasti korkojen lasku nostaa vanhojen, korkeakorkoisempien lainojen arvoa. Tämä vaikutus on merkityksellinen vain, jos laina myydään ennen eräpäivää.

Inflaation kiihtyminen heikentää erityisesti pitkien kiinteäkorkoisten lainojen reaalituottoa. Tätä riskiä voi suojata inflaatiosuojatuilla joukkolainoilla, joiden korko ja pääoma on sidottu kuluttajahintaindeksiin.

Joukkolainoihin pääset helpoiten mukaan joukkolainoihin sijoittavien rahastojen kautta. Minimisijoitus rahastoihin on tyypillisesti 100-1000 euroa, mikä tekee niistä huomattavasti saavutettavampia kuin suorat joukkolainasijoitukset.

Suoria joukkolainoja voit ostaa pankkien ja arvopaperivälittäjien kautta. Minimisijoitus yksittäiseen joukkolainaan on useimmiten 1 000-100 000 euroa, mutta jälkimarkkinoilta voit löytää myös pienempiä eriä. Joukkovelkakirjalainojen kaupankäynti tapahtuu pääasiassa pankkien välisillä OTC-markkinoilla.

Käytännön vaihtoehtoja joukkolainasijoittamiseen ovat:

• Suora sijoitus primäärimarkkinoilta uusiin liikkeellelaskuihin
• Jälkimarkkinakauppa jo liikkeellä olevilla lainoilla
• Joukkolainoihin keskittyvät sijoitusrahastot
• ETF-rahastot, jotka seuraavat joukkolainaindeksejä

Aloittelevan sijoittajan kannattaa harkita ensin rahastoja niiden tarjoaman hajautuksen vuoksi. Jos päädyt suoriin sijoituksiin, tutustu huolellisesti liikkeeseenlaskijan taloudelliseen tilanteeseen ja lainaehtoihin.

Kaupankäyntikulut vaihtelevat merkittävästi: rahastoissa vuosittainen hallinnointipalkkio on tyypillisesti 0,3-1,2 %, kun taas suorissa kaupoissa välityspalkkiot ovat usein 0,1-0,5 % kauppasummasta. Lisäksi pankit voivat veloittaa säilytysmaksuja, jotka vaihtelevat 0-0,3 % välillä vuositasolla.

Joukkolainat sopivat erityisesti varovaiselle sijoittajalle, joka arvostaa säännöllistä kassavirtaa ja maltillista riskitasoa. Ne toimivat erinomaisesti osana hajautettua sijoitussalkkua, tasapainottaen osakesijoitusten volatiliteettia.

Optimaalinen joukkolainojen osuus salkusta riippuu sijoittajan riskiprofiilista ja elämäntilanteesta. Perinteisen nyrkkisäännön mukaan joukkolainojen prosenttiosuuden tulisi olla sama kuin sijoittajan ikä - esimerkiksi 40-vuotiaalla 40 % salkusta. Nuoremmilla sijoittajilla osuus voi olla pienempi, 20-30 %, kun taas eläkeikää lähestyvillä jopa 60-70 %.

Sosiaalisen vaikuttavuuden joukkovelkakirjat ja muut erikoislainat tarjoavat mahdollisuuksia myös teemasijoittamiseen osana salkkua.

Hajautuksessa joukkolainat toimivat tehokkaasti, sillä niiden korrelaatio osakkeisiin on tyypillisesti matala tai jopa negatiivinen. Tämä näkyy erityisesti markkinoiden laskusuhdanteissa, jolloin sijoittajat usein hakeutuvat turvallisempiin sijoituskohteisiin.

Suositeltava hajautus joukkolainojen sisällä:

• 40-60 % valtionlainoja
• 20-30 % yrityslainoja (investment grade)
• 10-20 % high yield -lainoja
• 5-10 % kehittyvien markkinoiden lainoja

Muista myös hajauttaa eri maturiteetteihin ja valuuttoihin riskien minimoimiseksi. Tyypillisesti 3-7 vuoden maturiteetit tarjoavat hyvän tasapainon tuoton ja riskin välillä.

Mikä on joukkovelkakirjalainan minimisijoitus? Tyypillisesti 1000-100 000 euroa suorissa sijoituksissa, rahastojen kautta voi sijoittaa pienemmillä summilla

Miten joukkovelkakirjalainan tuotto määräytyy? Tuotto muodostuu kiinteästä tai vaihtuvasta korosta sekä mahdollisesta myyntivoitosta jälkimarkkinoilla

Voiko joukkovelkakirjalainan myydä ennen eräpäivää? Kyllä, jos lainalle on toimivat jälkimarkkinat, mutta myyntihinta voi vaihdella markkinatilanteen mukaan

Mitä riskejä joukkovelkakirjalainoihin liittyy? Tärkeimmät riskit ovat luottoriski (liikkeeseenlaskijan maksukyvyttömyys), korkoriski ja likviditeettiriski

Miten joukkovelkakirjalainat sopivat sijoitussalkkuun? Ne toimivat hyvin salkun vakauttajina ja tuovat säännöllistä kassavirtaa, sopivat erityisesti varovaiselle sijoittajalle

• Joukkovelkakirjalainat ovat yritysten tai julkisyhteisöjen liikkeelle laskemia velkakirjoja, joilla kerätään rahoitusta
• Sijoittajalle ne tarjoavat säännöllistä korkotuottoa ja ovat yleensä matalariskisempiä kuin osakesijoitukset
• Joukkovelkakirjoihin voi sijoittaa suoraan tai rahastojen kautta, ja niiden tuotto-riski-suhde vaihtelee liikkeeseenlaskijan mukaan

• Strukturoidut lainatuotteet
• Indeksisidonnaiset lainat
• Korkoinstrumentit
• Joukkovelkakirjojen verotus
• Hybridilainat
• Projektibondit
• Subordinoidut lainat
• Bullet-lainat
• Syndikoidut lainat
• Johdannaiset

• Finanssivalvonnan sijoittajaopas
• Suomen Pankin tilastot ja julkaisut
• Pörssisäätiön oppaat
• Sijoittaja.fi materiaalit
• Euroopan keskuspankin julkaisut

yritysten rahoitus sijoitustuote pitkäaikainen laina

Lainatyypit ja rahoitustuotteet