Selvitä mitä korko tarkoittaa, miten se lasketaan ja mitkä tekijät vaikuttavat koron suuruuteen. Tutustu koron eri muotoihin ja merkitykseen.

Korko on yksi tärkeimmistä lainaan liittyvistä käsitteistä. Se määrittää, paljonko joudut maksamaan ylimääräistä lainaamasi summan lisäksi. Perehdytään yhdessä koron perusteisiin ja siihen, miten se käytännössä vaikuttaa lainaasi.

Korko on rahan hinta, joka maksetaan lainatusta rahasta. Se on prosenttiosuus lainasummasta, jonka lainanottaja maksaa lainanantajalle korvauksena rahan käytöstä.

Koron perusperiaate on yksinkertainen: kun lainaat rahaa, maksat takaisin alkuperäisen lainasumman lisäksi korkoa. Esimerkiksi jos otat 10 000 euron lainan 5 % vuosikorolla, maksat vuodessa 500 euroa korkoa lainasumman lisäksi.

Koron laskentatavat vaihtelevat, mutta yleisimmin korko lasketaan vuositasolla. Korko voi olla joko kiinteä tai vaihtuva, ja se ilmoitetaan aina vuotuisena korkoprosenttina.

Lainan kokonaiskustannuksia tarkasteltaessa on tärkeää erottaa kaksi keskeistä käsitettä:

• Nimelliskorko on lainan ”puhdas” korko ilman muita kuluja
• Todellinen vuosikorko sisältää kaikki lainan kustannukset, kuten avausmaksut ja tilinhoitokulut

Viitekorot määrittävät usein lainan koron pohjan, johon lisätään pankin marginaali. Esimerkiksi jos viitekorko on 2 % ja marginaali 1 %, kokonaiskorko on 3 %.

Korko vaikuttaa merkittävästi lainan kokonaiskustannuksiin. Jo yhden prosenttiyksikön muutos korossa voi tarkoittaa tuhansia euroja lisäkustannuksia laina-aikana. Siksi on tärkeää vertailla eri lainatarjouksia ja ymmärtää, mistä korko muodostuu.

Lainan korko voi olla joko kiinteä tai vaihtuva. Kiinteä korko pysyy samana koko laina-ajan, mikä tekee kuukausieristä ennustettavia. Tyypillisesti kiinteä korkojakso sovitaan 3-10 vuodeksi, jonka jälkeen korko muuttuu vaihtuvaksi.

Vaihtuva korko muodostuu kahdesta osasta: viitekorosta ja marginaalista. Viitekorko on markkinoilla määräytyvä korko, kuten 12 kuukauden euribor. Se kertoo, millä hinnalla pankit lainaavat rahaa toisilleen. Korkomarginaali on pankin määrittämä osuus, joka pysyy samana koko laina-ajan.

Esimerkiksi jos viitekorko on 3,5 % ja marginaali 0,8 %, kokonaiskorko on 4,3 %. Viitekoron muuttuessa myös kokonaiskorko muuttuu, mutta marginaali säilyy ennallaan.

Marginaalin suuruuteen vaikuttavat:

• Lainanottajan maksukyky ja luottoluokitus
• Lainan vakuudet
• Asiakkuuden laajuus pankissa
• Markkinatilanne

Vaihtuvaan korkoon liittyy aina korkojen nousun riski. Tätä voidaan hallita ottamalla korkokatto, joka asettaa ylärajan kokonaiskorolle. Korkokatto on lisäpalvelu, josta pankki veloittaa erillisen maksun.

Koron vaikutus näkyy suoraan lainasi kuukausierässä - mitä korkeampi korko, sitä suurempi kuukausierä. Esimerkiksi 200 000 euron asuntolainassa 20 vuoden maksuajalla yhden prosenttiyksikön nousu korossa (3 % → 4 %) kasvattaa kuukausierää noin 100 euroa.

Laina-ajan kokonaiskorkokustannukset voivat yllättää. Samassa 200 000 euron lainassa 3 % korolla maksat korkoja 20 vuoden aikana noin 66 000 euroa. Jos korko nousee 4 prosenttiin, korkokustannukset nousevat jo 90 000 euroon. Korkojen verovähennysoikeus voi kuitenkin pienentää todellisia kustannuksia.

Korkokuluissa voit säästää monin tavoin:

• Kilpailuta lainatarjoukset huolellisesti - marginaalierot voivat olla merkittäviä
• Lyhennä lainaa ylimääräisillä maksuilla kun mahdollista
• Harkitse kiinteää korkoa tai korkokattoa suojautuaksesi koronnousulta
• Pyri lyhentämään lainaa tasaerän sijaan tasalyhennyksellä, jolloin koron osuus pienenee nopeammin
• Neuvottele marginaali uudelleen, jos taloutesi on vahvistunut

Muista, että lyhyempi laina-aika pienentää aina kokonaiskorkokustannuksia, vaikka kuukausierä onkin suurempi. Esimerkiksi laina-ajan lyhentäminen 25 vuodesta 20 vuoteen voi säästää kymmeniä tuhansia euroja korkokuluissa.

Korkojen muutokset johtuvat pääasiassa keskuspankkien rahapolitiikasta ja markkinoiden reaktioista taloustilanteeseen. Euroopan keskuspankki (EKP) säätelee ohjauskorkoa inflaation hallitsemiseksi - korkean inflaation aikana korkoja nostetaan ja matalan inflaation aikana lasketaan.

Korkojen nousulta voi suojautua useilla tavoilla. Kiinteä korko tarjoaa ennustettavuutta 3-10 vuodeksi, mutta on tyypillisesti kalliimpi kuin vaihtuva korko. Korkokatto puolestaan antaa turvaa määrittämällä korolle maksimitason, mutta siitä peritään erillinen maksu.

Korkokattoa kannattaa harkita erityisesti, kun:

• Lainasumma on suuri suhteessa tuloihisi
• Et pysty kattamaan merkittävää koronnousua tuloillasi
• Haluat ennustettavuutta talouteesi, mutta et halua sitoutua kiinteään korkoon
• Markkinakorot ovat historiallisesti matalalla tasolla

Esimerkiksi 200 000 euron lainassa 2 prosenttiyksikön koronnousu (3% → 5%) kasvattaa kuukausierää noin 215 euroa. Tällaisen riskin hallinta voi olla järkevää korkosuojauksella.

Korkosuojauksen hinta vaihtelee markkinatilanteen mukaan. Tyypillisesti korkokatto maksaa 0,3-1,5% lainan pääomasta. Hintaan vaikuttavat katon taso, voimassaoloaika ja markkinatilanne. Suojauksen kustannus kannattaa suhteuttaa potentiaalisiin säästöihin korkojen noustessa.

Mikä on korko? Korko on maksu, jonka lainanottaja maksaa lainanantajalle rahan lainaamisesta. Se ilmaistaan prosentteina vuositasolla.

Mitä eroa on kiinteällä ja vaihtuvalla korolla? Kiinteä korko pysyy samana koko laina-ajan, vaihtuva korko muuttuu markkinatilanteen mukaan.

Mikä on viitekorko? Viitekorko on korko, johon lainan kokonaiskorko sidotaan. Yleisiä viitekorkoja ovat euribor-korot.

Mitä marginaalikorko tarkoittaa? Marginaali on pankin osuus korosta, joka lisätään viitekorkoon. Se määräytyy mm. asiakkaan luottokelpoisuuden perusteella.

Miten korko lasketaan lainasta? Korko lasketaan kertomalla lainan pääoma vuosikorolla ja jakamalla tulos maksuerien määrällä vuodessa.

Voiko korkotaso muuttua laina-aikana? Kyllä, jos kyseessä on vaihtuvakorkoinen laina. Kiinteäkorkoisessa lainassa korko pysyy samana.

• Korko on rahan lainaamisesta maksettava hinta, joka ilmaistaan vuosikorkoprosenttina
• Koron suuruuteen vaikuttavat mm. markkinatilanne, lainan tyyppi ja lainanottajan luottokelpoisuus
• Korko voi olla kiinteä tai vaihtuva, ja se koostuu usein viitekorosta ja marginaalista

• Koronvaihtosopimukset
• Koronvaihtosopimusten kulut
• Viivästyskorko
• Korkovertailu
• Inflaation vaikutus talouteen
• Luottotietojen vaikutus korkoihin
• Korkojen vähennyskelpoisuus
• Lainan kokonaiskustannukset
• Lyhennystapa
• Korkokattolaskurit

• Suomen Pankki - Korkotilastot
• Finanssivalvonta - Kuluttajaluottojen valvonta
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto - Lainat ja luotot
• Finanssiala ry - Korkojen määräytyminen

viitekorko marginaali todellinen vuosikorko

Lainojen kustannukset ja ehdot