Tutustu eri koron laskentatatapoihin ja opi ymmärtämään niiden erot. Selkeä opas todellisen vuosikoron, nimelliskoron ja muiden korkotyyppien vertailuun.

Korkojen laskenta voi tuntua monimutkaiselta, mutta perusperiaatteet on hyvä ymmärtää. Kun tiedät miten korot lasketaan, voit paremmin vertailla lainoja ja ymmärtää niiden todellisia kustannuksia.

Yksinkertainen korko ja korkoa korolle ovat kaksi täysin erilaista tapaa laskea korkoa. Yksinkertaisessa korossa maksat korkoa vain alkuperäiselle pääomalle. Jos lainaat 1000 euroa 5% vuosikorolla, maksat joka vuosi 50 euroa korkoa riippumatta laina-ajasta.

Koron laskenta muuttuu dramaattisesti, kun siirrytään korkoa korolle -periaatteeseen. Tässä mallissa maksat korkoa sekä alkuperäiselle summalle että aiemmin kertyneelle korolle. Sama 1000 euron laina 5% korolla kasvaa ensimmäisenä vuonna 1050 euroon, toisena vuonna korko lasketaan jo 1050 eurolle, jolloin summa nousee 1102,50 euroon.

Yksinkertaista korkoa käytetään tyypillisesti lyhytaikaisissa lainoissa ja viivästyskoroissa. Korkoa korolle -periaate on yleisempi pitkäaikaisissa sijoituksissa ja säästämisessä, missä sen voima pääsee todella esiin.

Korkoa korolle -efektin vaikutus kasvaa eksponentiaalisesti ajan myötä. Jos sijoitat 1000 euroa 7% vuotuisella tuotolla:

• 10 vuodessa summa kasvaa 1967 euroon
• 20 vuodessa summa on jo 3870 euroa
• 30 vuodessa päädyt 7612 euroon

Tämän vuoksi pitkäaikainen säästäminen ja sijoittaminen ovat tehokkaita keinoja varallisuuden kasvattamiseen - aika on todella rahaa, kun korkoa korolle -efekti pääsee vauhtiin.

Nimelliskorko on lainan peruskorko, joka ilmoitetaan yleensä vuosikorkona. Se muodostuu tyypillisesti viitekorosta ja pankin marginaalista. Jos viitekorko on 2 % ja marginaali 1 %, nimelliskorko on 3 %.

Todellinen vuosikorko (TVK) kertoo lainan kaikki kustannukset vuositasolla. Se sisältää nimelliskoron lisäksi:

• Avausmaksut
• Tilinhoitomaksut
• Laskutuslisät
• Muut säännölliset kulut

Esimerkiksi 10 000 euron lainassa 5 % nimelliskorolla todellinen vuosikorko voi nousta 7,5 prosenttiin, kun mukaan lasketaan 200 euron avausmaksu ja 5 euron kuukausittainen tilinhoitomaksu.

Todellinen vuosikorko on tärkein työkalu lainojen vertailussa, koska se huomioi kaikki kulut. Pankit voivat houkutella alhaisella nimelliskorolla, mutta piilottaa korkeita kuluja muihin maksuihin. TVK paljastaa lainan todelliset kustannukset.

Huomaa, että todellinen vuosikorko lasketaan aina samalla kaavalla, joten vertailu on helppoa. EU-direktiivi velvoittaa pankit ilmoittamaan TVK:n kaikissa kuluttajalainoissa. Tämä tekee lainatarjousten vertailusta läpinäkyvää ja reilua kuluttajalle.

Koron laskemiseen on olemassa selkeät peruskaavat. Yksinkertaisen koron kaava on:

• Korko = pääoma x korkoprosentti x aika

Esimerkiksi 1000 euron lainalle 5% korolla kahdeksi vuodeksi:

• 1000 € x 0,05 x 2 = 100 €

Korkoa korolle lasketaan kaavalla:

• Loppusumma = pääoma x (1 + korkoprosentti)^aika

Jos sijoitat 2000 € kolmeksi vuodeksi 6% korolla:

• 2000 € x (1 + 0,06)^3 = 2382,03 €

Näiden lisäksi on hyödyllistä tuntea efektiivisen koron kaava, jota käytetään kun korkoa maksetaan useammin kuin kerran vuodessa:

• Efektiivinen korko = (1 + r/n)^n - 1
• r = nimelliskorko
• n = korkojaksojen määrä vuodessa

Jos haluat suojautua korkojen nousulta, voit harkita korkokaton ottamista lainaasi.

Koronlaskennassa on tärkeää huomioida myös:

• Korkojakson pituus (päivät/kuukaudet/vuodet)
• Korkopäivien laskutapa (30/360, todellinen/360 jne.)
• Mahdolliset lisäkulut ja palkkiot

Näillä peruskaavoilla pystyt jo vertailemaan erilaisia laina- ja sijoitusvaihtoehtoja sekä ymmärtämään paremmin rahan aika-arvoa.

Korkojakson pituus vaikuttaa merkittävästi lainan tai sijoituksen kokonaiskustannuksiin. Mitä useammin korkoa lasketaan, sitä suurempi on korkoa korolle -efektin vaikutus.

Tyypillisesti korkoa lasketaan:

• Päivittäin (esim. säästötilit)
• Kuukausittain (yleisin kuluttajalainoissa)
• Neljännesvuosittain (jotkut sijoitustuotteet)
• Vuosittain (pitkäaikaiset joukkovelkakirjat)

Päiväkoron merkitys korostuu erityisesti lyhytaikaisissa lainoissa. Se lasketaan jakamalla vuosikorko joko 360:llä (pankkivuosi) tai 365:llä (kalenterivuosi). Esimerkiksi 5% vuosikorolla päiväkorko on noin 0,014%.

Korkojaksojen tiheys vaikuttaa myös efektiiviseen vuosikorkoon. Jos 6% vuosikorko maksetaan kuukausittain, efektiivinen vuosikorko on todellisuudessa 6,17%. Päivittäin laskettuna sama korko tuottaa jo 6,18% efektiivisen vuosikoron.

Pankit käyttävät yleisimmin todellinen/360 -laskutapaa, jossa huomioidaan todelliset päivät mutta jakajana käytetään 360:tä. Tämä tuottaa hieman korkeamman koron kuin todellinen/365 -menetelmä.

Korkojaksojen ymmärtäminen on tärkeää erityisesti:

• Lainatarjousten vertailussa
• Sijoitustuottojen laskennassa
• Säästösuunnitelmien tekemisessä

Mikä on yksinkertaisen koron ja koronkoron ero? Yksinkertaisessa korossa korko lasketaan vain alkuperäiselle pääomalle, koronkorossa myös aiemmin kertyneelle korolle

Miten korkokauden pituus vaikuttaa korkoon? Mitä useammin korko lisätään pääomaan, sitä enemmän korkoa kertyy koronkorko-efektin vuoksi

Mikä on todellinen vuosikorko? Todellinen vuosikorko huomioi nimelliskoron lisäksi kaikki lainaan liittyvät kulut ja maksut

Milloin käytetään jatkuvaa korkoa? Jatkuvaa korkoa käytetään lähinnä teoreettisissa laskelmissa, kun korko lisätään pääomaan jatkuvasti

Miten nimelliskorko eroaa efektiivisestä korosta? Nimelliskorko on ilmoitettu vuosikorko, efektiivinen korko huomioi koronmaksutiheyden vaikutuksen

• Koron laskentaan on useita eri tapoja: yksinkertainen korko, koronkorko ja jatkuva korko
• Koron laskentakaava riippuu siitä, lisätäänkö korko pääomaan korkokausittain vai ei
• Korkojakson pituus ja koronmaksutiheys vaikuttavat merkittävästi maksettavan koron määrään

• Korkovertailu
• Korkojen verovähennys
• Korkojen vähennyskelpoisuus
• Koronvaihtosopimusten kulut
• Koronvaihtosopimukset
• Korkokattolaskurit
• Lainapäätöksen saaminen
• Lainan kokonaiskustannukset
• Lyhennystapa
• Lainanmaksulaskurit

• Finanssivalvonnan ohjeistukset
• Suomen Pankin korkolaskentaperusteet
• Kuluttajansuojalaki korkojen osalta
• Finanssialan keskusliiton suositukset

360/360 365/360 todellinen/todellinen

Lainojen kustannukset ja ehdot