Tutustu ulosottolainsäädännön keskeisiin periaatteisiin, velallisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä ulosottoprosessin eri vaiheisiin Suomessa.

Ulosotto voi tuntua pelottavalta, mutta velallisella on Suomessa vahvat lakisääteiset oikeudet. Käymme läpi keskeisimmät oikeutesi ja velvollisuutesi ulosottotilanteessa sekä sen, miten voit toimia omien etujesi turvaamiseksi.

Ulosotto on viranomaisen toteuttama lakisääteinen perintämenettely, jossa maksamattomat velat peritään velalliselta tarvittaessa pakkotoimin. Ulosottoviranomainen toimii puolueettomana tahona velkojan ja velallisen välillä.

Velka voi päätyä ulosottoon, kun tavallinen perintä ei ole tuottanut tulosta. Tätä ennen velkojalla täytyy olla tuomioistuimen päätös tai muu ulosottoperuste. Jotkut julkisoikeudelliset maksut, kuten verot ja sakot, voidaan siirtää suoraan ulosottoon.

Ulosottoprosessin hoitaa ulosottovirasto, jossa toimivat kihlakunnanvoudit ja ulosottomiehet. Suomessa on 22 ulosottovirastoa, jotka toimivat oikeusministeriön alaisuudessa. Ulosottomies selvittää velallisen tulot, omaisuuden ja olinpaikan sekä huolehtii käytännön perintätoimista.

Ulosotossa voidaan periä:

• Palkasta tai eläkkeestä
• Veronpalautuksista
• Pankkitililtä
• Myymällä velallisen omaisuutta

Velallisella on kuitenkin oikeus suojaosuuteen, joka jätetään ulosmittaamatta toimeentulon turvaamiseksi. Vuonna 2023 suojaosuus on 748,40 euroa kuukaudessa velallisen itsensä osalta.

Ulosotto päättyy, kun velka on maksettu tai todettu varattomaksi. Varattomuusmerkintä säilyy yleensä luottotiedoissa 3 vuotta. Vuosittain ulosotossa on noin 550 000 henkilöä Suomessa.

Vaikka ulosotto on velkojen pakkoperintää, velallisella on silti useita tärkeitä perusoikeuksia. Ulosottoviranomaisen on noudatettava suhteellisuusperiaatetta - toimenpiteet eivät saa aiheuttaa velalliselle suurempaa haittaa kuin perintätarkoitus vaatii.

Velallisella on oikeus säilyttää tietty perusomaisuus, kuten tavanomaiset kodin huonekalut, henkilökohtaiset tavarat ja työvälineet. Ulosmittauksessa on myös huomioitava velallisen ja hänen perheensä toimeentulo.

Palkasta tai eläkkeestä ulosmitattava määrä on porrastettu tulojen mukaan. Perustilanteessa ulosmitataan 1/3 nettotulosta, mutta määrä voi vaihdella 1/6:n ja 1/2:n välillä. Suojaosuus (748,40 €/kk vuonna 2023) jätetään aina ulosmittaamatta. Jokainen velallisen elätettävänä oleva perheenjäsen nostaa suojaosuutta 268,50 eurolla.

Velallisella on oikeus:

• Saada tietoa omasta ulosottoasiastaan
• Hakea maksuaikaa tai maksujärjestelyä
• Pyytää ulosmittauksen rajoittamista tai vapaakuukausia
• Valittaa ulosottomiehen päätöksistä

Erityistilanteissa, kuten työttömyyden tai sairauden vuoksi, velallinen voi saada vapaakuukausia ulosmittauksesta. Näitä myönnetään tavallisesti 1-3 kuukautta vuodessa, jos ulosmittaus on jatkunut yhtäjaksoisesti vuoden.

Ulosotossa on tarkat säännöt siitä, mitä omaisuutta voidaan ulosmitata ja mitä ei. Suojaosuuden (748,40 €/kk vuonna 2023) lisäksi velalliselle jätetään välttämättömät henkilökohtaiset tavarat, kuten:

• Kohtuulliset henkilökohtaiset käyttöesineet ja vaatteet
• Tavanomaiset kodin huonekalut ja tarpeisto
• Työvälineet ja niihin rinnastettavat esineet (arvo max. 5000 €)
• Opiskeluvälineet ja lasten tarvikkeet
• Perheen lemmikkieläimet

Palkasta ulosmitattava määrä määräytyy tulorajojen mukaan:

• Alle suojaosuuden jäävästä palkasta ei ulosmitata mitään
• Suojaosuuden ylittävästä osasta ulosmitataan 2/3
• Suuremmista tuloista voidaan ulosmitata jopa 1/2

Helpotuksia ulosottoon voi saada useissa tilanteissa:

• Työttömyys tai lomautus
• Pitkäaikainen sairaus
• Merkittävä elämänmuutos
• Välttämättömät suuret menot

Perintälain mukaan velallinen voi saada vapaakuukausia ulosotosta, jos ulosmittaus on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään vuoden. Vapaakuukausia myönnetään yleensä 1-3 vuodessa. Lisäksi velallinen voi hakea maksuaikaa tai maksujärjestelyä, jos taloudellinen tilanne on tilapäisesti heikentynyt.

Erityisen tärkeää on huomioida, että velkojen vanhentuminen jatkuu myös ulosoton aikana, mikä voi joissain tapauksissa johtaa velan lopulliseen vanhentumiseen.

Kun saat ulosottoilmoituksen, ota heti yhteyttä ulosottovirastoon. Voit soittaa tai käydä paikan päällä keskustelemassa tilanteestasi - ulosottomiehet ovat velvoitettuja neuvomaan sinua.

Maksusuunnitelman neuvotteleminen kannattaa aina. Ehdota realistista kuukausierää, jonka pystyt varmasti maksamaan. Ulosottomies arvioi ehdotuksesi ja voi hyväksyä sen, jos:

• Maksukykysi on luotettavasti selvitetty
• Suunnitelma kattaa velan kohtuullisessa ajassa
• On todennäköistä että pystyt noudattamaan sitä

Ulosottopäätöksestä kannattaa valittaa, jos:

• Ulosmittaus perustuu virheellisiin tietoihin
• Velka on vanhentunut
• Suojaosuutta ei ole huomioitu oikein
• Ulosmittaus vaarantaa välttämättömän toimeentulosi

Valitus on tehtävä kirjallisesti 3 viikon kuluessa päätöksestä. Toimita se ulosottovirastoon tai suoraan käräjäoikeuteen. Valituksessa pitää perustella selkeästi, miksi päätös on virheellinen.

Jos taloudellinen tilanteesi muuttuu merkittävästi, voit hakea helpotusta ulosmittaukseen. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi:

• Työttömyys tai lomautus
• Vakava sairaus
• Perhetilanteen muutos
• Välttämättömät suuret menot

Muista, että ulosottomiehellä on velvollisuus neuvoa sinua kaikissa ulosottoon liittyvissä asioissa maksutta. Älä epäröi kysyä apua, jos jokin asia on epäselvä.

Mikä on ulosoton suojaosuus? Suojaosuus on velalliselle jätettävä vähimmäissumma, joka vuonna 2024 on 774,80 euroa kuukaudessa yhdelle henkilölle

Voiko ulosottopäätöksestä valittaa? Kyllä, ulosottomiehen päätöksistä voi valittaa käräjäoikeuteen 3 viikon kuluessa päätöksen tiedoksisaannista

Mitä omaisuutta ei voida ulosmitata? Tavanomaista koti-irtaimistoa, henkilökohtaisia esineitä ja välttämättömiä työvälineitä ei voida ulosmitata

Miten maksusuunnitelma tehdään ulosotossa? Maksusuunnitelma laaditaan yhdessä ulosottomiehen kanssa velallisen maksukyvyn mukaan, ja se voi korvata palkan ulosmittauksen

Kuinka kauan ulosotto voi kestää? Tavallisen velan ulosotto voi kestää 15 tai 20 vuotta riippuen siitä, onko velkoja yksityishenkilö vai juridinen henkilö

Voiko ulosoton määrää rajoittaa? Kyllä, ulosmittauksen määrää voidaan rajoittaa esimerkiksi vapaakuukausilla tai ulosmittausmäärän alentamisella erityisistä syistä

• Ulosottolainsäädäntö määrittelee velallisen perusoikeudet ja suojaosuuden, joka on turvattava toimeentuloa varten
• Velallisella on oikeus saada tietoa omasta ulosottoasiasta ja valittaa ulosottomiehen päätöksistä
• Lainsäädäntö takaa velalliselle mahdollisuuden maksujärjestelyihin ja maksusuunnitelmiin

• Velkajärjestelylaki
• Ulosotto
• Yksityishenkilön velkajärjestely
• Takauslaki
• Konkurssi
• Yrityssaneerauslaki
• Velkaneuvonta
• Maksuvaikeudet
• Kuluttajansuojalaki
• Oikeusturva kuluttaja-asioissa

• Ulosottokaari (705/2007)
• Oikeusministeriön ulosotto-ohjeistus
• Ulosottolaitoksen viralliset verkkosivut
• Kuluttajaliiton oppaat
• Kilpailu- ja kuluttajaviraston ohjeet

ulosmittaus suojaosuus vapaakuukaudet

Lainsäädäntö ja kuluttajansuoja