Vertaile luottotietojärjestelmiä eri maissa. Miten luottotiedot toimivat ulkomailla ja mitä eroja on maiden välillä

Luottotietojärjestelmät vaihtelevat merkittävästi eri maiden välillä. Vertailemme keskeisiä eroja siinä, miten luottotietoja käsitellään, säilytetään ja hyödynnetään eri maissa.

Pohjoismaissa käytössä oleva negatiivinen luottotietojärjestelmä eroaa merkittävästi muun maailman yleisesti käyttämästä positiivisesta järjestelmästä. Noin 95 % maailman luottotietojärjestelmistä on positiivisia, kun taas Pohjoismaat ovat pitäytyneet perinteisessä negatiivisessa mallissa.

Suomessa ja Ruotsissa käytössä oleva järjestelmä perustuu historiallisesti vahvaan yksityisyyden suojaan ja pohjoismaiseen hyvinvointivaltion malliin. Täällä on perinteisesti ajateltu, että maksuhäiriömerkintöjen rekisteröinti riittää luotettavaan riskinarviointiin. Positiivinen luottorekisteri on kuitenkin tulossa käyttöön myös Suomessa vuonna 2024.

Muualla maailmassa, kuten USA:ssa ja Iso-Britanniassa, positiivinen järjestelmä on ollut käytössä jo vuosikymmeniä. Näissä maissa kerätään tietoa myös kuluttajien positiivisesta maksukäyttäytymisestä, kuten:

• Olemassa olevien luottojen määrä ja käyttöaste
• Säännöllisten maksujen hoitaminen ajallaan
• Luottokorttien käyttöhistoria
• Pankkitilien saldot ja rahaliikenne

Positiivisen järjestelmän etuna pidetään tarkempaa kokonaiskuvaa henkilön maksukyvystä. Luottotietorekisterin tiedot ovat näissä maissa myös huomattavasti laajempia, mikä mahdollistaa tarkemman riskiarvioinnin luotonantajille.

Yhdysvalloissa luottopisteytys perustuu FICO-järjestelmään, jossa pisteet vaihtelevat 300-850 välillä. Keskimääräinen FICO-pistemäärä on noin 716 pistettä (2023). Pistemäärä muodostuu viidestä pääkomponentista:

• Maksuhistoria (35% painoarvo)
• Luottojen käyttöaste (30%)
• Luottohistorian pituus (15%)
• Luottotyyppien monipuolisuus (10%)
• Uudet luottohakemukset (10%)

FICO-pisteet ovat keskeisessä roolissa amerikkalaisten arjessa, sillä ne vaikuttavat lähes kaikkeen taloudelliseen toimintaan. Pisteitä tarkistetaan kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen usein - jopa asunnon vuokraamisessa tai työpaikan haussa.

Yli 670 pisteen luottoluokitusta pidetään ”hyvänä”, ja se avaa yleensä pääsyn edullisempiin lainaehtoihin. Alle 580 pisteen luokitus taas voi merkittävästi vaikeuttaa luotonsaantia tai nostaa korkoja huomattavasti. Noin 21% amerikkalaisista kuuluu tähän ”subprime”-luokkaan.

Järjestelmää ylläpitävät kolme suurta luottotietoyritystä: Equifax, Experian ja TransUnion. Jokainen amerikkalainen on oikeutettu tarkistamaan luottotietonsa maksutta kerran vuodessa jokaiselta toimijalta. Virheelliset tiedot voi kiistää, ja ne tulee korjata 30 päivän kuluessa.

EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) asettaa tiukat raamit henkilötietojen käsittelylle luottotietopalveluissa. Asetuksen mukaan tietoja saa kerätä vain välttämättömiin ja ennalta määriteltyihin tarkoituksiin. Tämä on vaikuttanut erityisesti rajat ylittävään luottotietojen vaihtoon.

EU-maiden välillä on merkittäviä eroja luottotietokäytännöissä. Esimerkiksi Saksassa käytössä on SCHUFA-järjestelmä, joka kerää laajasti tietoa maksukäyttäytymisestä. Noin 75 % saksalaisista yrityksistä käyttää SCHUFA-pisteitä päätöksenteossaan. Luottoluokitus vaihtelee asteikolla A-P, missä A on paras mahdollinen.

Ranskassa taas luottotietojärjestelmä on huomattavasti suppeampi, keskittyen lähinnä vakaviin maksuhäiriöihin. Ranskan keskuspankki ylläpitää FICP-rekisteriä (Fichier des Incidents de remboursement des Crédits aux Particuliers), johon merkitään vain selvät maksuhäiriöt.

Italiassa ja Espanjassa on käytössä laajat positiiviset luottotietojärjestelmät, jotka muistuttavat enemmän amerikkalaista mallia. Luottotietojen tarkistaminen näissä maissa on yleistä myös vuokrasuhteiden ja työsuhteiden yhteydessä.

EU pyrkii yhtenäistämään käytäntöjä, mutta toistaiseksi jokainen jäsenmaa vastaa itse luottotietojärjestelmästään. Tämä aiheuttaa haasteita erityisesti rajat ylittävässä liiketoiminnassa ja muuttoliikkeessä EU:n sisällä.

Aasian luottotietojärjestelmät ovat kehittyneet omaleimaisiksi kokonaisuuksiksi. Kiinassa käyttöön otettu sosiaalinen luottojärjestelmä (Social Credit System) yhdistää perinteisen maksukäyttäytymisen seurannan laajempaan yhteiskunnalliseen pisteytykseen. Järjestelmä arvioi kansalaisia yli 3000 datapisteen avulla, huomioiden niin taloudellisen toiminnan kuin sosiaalisenkin käytöksen.

Japanissa toimii useita yksityisiä luottotietoyrityksiä, joista suurimmat ovat JICC (Japan Credit Information Reference Center) ja CIC (Credit Information Center). Järjestelmä on positiivinen ja kerää tietoa noin 76 % aikuisväestöstä. Luottopisteytyksessä painotetaan erityisesti työhistoriaa ja pitkäaikaista asiakassuhdetta pankkien kanssa.

Etelä-Korean luottotietojärjestelmä nojaa vahvasti NICE-luottotietotoimiston (National Information & Credit Evaluation) ylläpitämään rekisteriin. Maan järjestelmä on yksi Aasian kehittyneimmistä, kattaen yli 90 % aikuisväestöstä. Pisteytyksessä käytetään 1-1000 asteikkoa, jossa yli 800 pistettä edustaa parasta luottokelpoisuutta.

Kaikissa kolmessa maassa luottotiedot vaikuttavat merkittävästi arkielämään. Ne määrittävät paitsi lainansaantimahdollisuuksia, myös työpaikan saantia ja jopa sosiaalisia suhteita. Erityisesti Kiinassa järjestelmän vaikutukset ulottuvat laajalle: alhainen pistemäärä voi rajoittaa jopa matkustusoikeuksia tai lasten koulutusmahdollisuuksia.

Miten luottotietojärjestelmät eroavat eri maissa? Pohjoismaissa käytetään negatiivista järjestelmää (merkitään vain maksuhäiriöt), kun taas monissa maissa kuten USA:ssa on käytössä positiivinen järjestelmä (kerätään tietoa myös maksuhistoriasta)

Siirtyvätkö luottotiedot mukana kun muutan toiseen maahan? Eivät siirry automaattisesti. Jokainen maa ylläpitää omaa järjestelmäänsä, ja luottohistoria alkaa yleensä alusta uudessa maassa

Onko EU:lla yhteistä luottotietojärjestelmää? Ei ole yhtenäistä järjestelmää. Jokainen EU-maa ylläpitää omaa järjestelmäänsä, mutta tietojenvaihto maiden välillä on kehittymässä

Mikä on positiivinen luottotietojärjestelmä? Järjestelmä, joka kerää tietoa henkilön kaikesta luotonkäytöstä ja maksukäyttäytymisestä, ei vain maksuhäiriöistä. Käytössä esimerkiksi USA:ssa ja UK:ssa

Missä maissa on tiukin luottotietojärjestelmä? Saksassa ja Sveitsissä on erittäin tarkat järjestelmät, jotka seuraavat maksukäyttäytymistä tarkasti ja vaikuttavat merkittävästi lainansaantiin

• Luottotietojärjestelmät vaihtelevat merkittävästi eri maiden välillä - esimerkiksi Pohjoismaissa järjestelmät ovat negatiivisia, kun taas USA:ssa ja UK:ssa positiivisia
• Kansainvälinen luottohistoria ei siirry automaattisesti maasta toiseen, mikä voi vaikeuttaa lainan saantia muutettaessa ulkomaille
• EU:ssa ei ole yhtenäistä luottotietojärjestelmää, mutta tietojenvaihto maiden välillä on lisääntymässä

• Kansainväliset lainat
• Kansainväliset velkaongelmat
• Kansainväliset luottotiedot
• Kansainväliset rahoituslaitokset
• Kansainvälisten lainojen verotus
• Kansainvälinen sijoittaminen
• Vakuuksien kansainväliset kysymykset
• EU:n kuluttajansuojasäännökset
• Ulkomaille muutto
• Eläkkeelle jääminen ulkomaille

• Euroopan keskuspankki (ECB)
• Federal Reserve System
• Suomen Asiakastieto
• World Bank Group - Credit Reporting Knowledge Guide
• EU:n tietosuoja-asetus (GDPR)
• FICO Score System Documentation
• Asian Development Bank - Credit Information Systems

maakohtaiset järjestelmät yhtenäistämispyrkimykset tietojen siirrettävyys

Luottotiedot ja luottoluokitus