Konkurssi tarkoittaa maksukyvyttömyysmenettelyä, jossa velallisen omaisuus käytetään velkojen maksuun. Lue, miten konkurssi etenee ja mitä se merkitsee.

Konkurssi on yrityksen tai henkilön maksukyvyttömyystilanne, jossa velallinen ei pysty maksamaan velkojaan. Se on vakava tilanne, joka vaatii välitöntä toimintaa. Käydään läpi, mitä konkurssi käytännössä tarkoittaa ja miten siinä tilanteessa tulisi toimia.

Konkurssi tarkoittaa maksukyvyttömyysmenettelyä, jossa velallisen koko omaisuus käytetään velkojen maksuun. Se on viimeinen vaihtoehto tilanteessa, jossa velallinen ei pysty selviytymään veloistaan. Konkurssin voi hakea joko velallinen itse tai velkoja.

Konkurssiin asettamisen edellytyksenä on velallisen maksukyvyttömyys, joka ei ole tilapäistä. Maksukyvyttömyys tarkoittaa, että velallinen on kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Ennen konkurssiin hakeutumista kannattaa selvittää muut vaihtoehdot, kuten yrityssaneeraus tai velkakierteen katkaiseminen.

Käytännössä konkurssi etenee seuraavasti:

• Konkurssihakemus jätetään käräjäoikeuteen
• Tuomioistuin määrää pesänhoitajan
• Omaisuus muutetaan rahaksi
• Varat jaetaan velkojille

Konkurssiin voi hakeutua sekä yritys että yksityishenkilö, mutta käytännössä yksityishenkilöiden konkurssit ovat Suomessa harvinaisia. Vuonna 2023 Suomessa pantiin vireille noin 2 800 konkurssia, joista valtaosa koski yrityksiä.

Konkurssin alettua velallinen menettää määräysvallan omaisuuteensa, ja pesänhoitaja ottaa sen haltuunsa. Velallisella on velvollisuus myötävaikuttaa konkurssipesän selvittämiseen ja antaa pesänhoitajalle kaikki tarpeelliset tiedot omaisuudestaan ja toiminnastaan.

Konkurssiprosessi käynnistyy pesänhoitajan laatimalla pesäluettelolla, jossa kartoitetaan velallisen varat ja velat. Tämän jälkeen pesänhoitaja laatii velallisselvityksen, jossa käydään läpi konkurssin syyt ja velallisen toiminta.

Omaisuuden realisointi alkaa yleensä 6-12 kuukauden kuluttua konkurssin alkamisesta. Pesänhoitaja myy omaisuuden parhaalla mahdollisella tavalla, usein huutokaupalla tai vapaalla myynnillä. Myös velkaneuvonnan puoleen kannattaa kääntyä jo prosessin alkuvaiheessa.

Konkurssimenettelyn kesto vaihtelee huomattavasti tapauksen monimutkaisuuden mukaan. Yksinkertaiset konkurssit voidaan saada päätökseen 6-8 kuukaudessa, mutta monimutkaisemmat tapaukset voivat kestää useita vuosia. Keskimääräinen käsittelyaika on noin 1,5 vuotta.

Varojen jako velkojille tapahtuu maksunsaantijärjestyksen mukaisesti:

• Ensin maksetaan panttisaatavat ja konkurssipesän kulut
• Seuraavaksi maksetaan etuoikeutetut saatavat (esim. palkat)
• Viimeisenä tavalliset velat

Jos konkurssipesässä ei ole varoja edes pesänhoitajan kulujen kattamiseen, konkurssi voi raueta. Vuonna 2023 noin 40% konkursseista raukesi varojen puutteeseen. Velkaongelmista selviytyminen on mahdollista myös konkurssin jälkeen, vaikka prosessi onkin usein pitkä.

Velallisen tärkein velvollisuus konkurssissa on antaa pesänhoitajalle kaikki tarvittavat tiedot omaisuudestaan, veloistaan ja liiketoiminnastaan. Velallisen tulee vahvistaa pesäluettelo oikeaksi allekirjoituksellaan ja tarvittaessa valalla.

Velallisella on oikeus saada pesänhoitajalta tietoja konkurssimenettelystä ja osallistua velkojainkokouksiin. Hän voi myös tehdä muistutuksia pesänhoitajan laatimasta jakoluettelosta ja valittaa konkurssiin liittyvistä päätöksistä.

Konkurssin aikana velallisen toimeentulo turvataan konkurssipesästä maksettavalla avustuksella. Avustusta maksetaan tavallisesti 1-6 kuukauden ajan, ja sen suuruus määräytyy velallisen ja hänen perheensä välttämättömien elinkustannusten mukaan. Vuonna 2023 keskimääräinen avustus oli noin 1 000 euroa kuukaudessa.

Yksityishenkilön velkajärjestely voi olla varteenotettava vaihtoehto konkurssin jälkeen. Se mahdollistaa velalliselle uuden alun ja auttaa pääsemään takaisin jaloilleen.

Velallisella on myös oikeus pitää hallussaan henkilökohtaista omaisuutta, kuten tavanomaista koti-irtaimistoa ja työvälineitä kohtuulliseen määrään asti. Lisäksi velallinen saa jatkaa normaalia elämäänsä ja työntekoa konkurssin aikana, vaikka määräysvalta omaisuuteen onkin siirtynyt pesänhoitajalle.

Ennen konkurssiin hakeutumista kannattaa selvittää kaikki mahdolliset vaihtoehdot. Yrityssaneeraus on yksi tärkeimmistä vaihtoehdoista - se soveltuu yrityksille, joiden liiketoiminta on yhä elinkelpoista mutta maksuvaikeudet ovat väliaikaisia. Tilastojen mukaan noin 60% yrityssaneeraukseen päässeistä yrityksistä jatkaa toimintaansa.

Velkojien kanssa voi myös neuvotella vapaaehtoisesta velkajärjestelystä. Tämä voi tarkoittaa maksuaikataulujen uudelleenjärjestelyä, korkojen alentamista tai jopa velkojen osittaista anteeksiantoa. Tutkimusten mukaan jopa 40% maksuvaikeuksissa olevista yrityksistä on onnistunut välttämään konkurssin neuvottelemalla velkojien kanssa.

Muita vaihtoehtoja ovat:

• Liiketoiminnan tervehdyttäminen kustannuksia karsimalla
• Lisärahoituksen hankkiminen esimerkiksi omistajilta
• Yrityksen tai sen osien myyminen
• Liiketoiminnan hallittu alasajo

Factoring-rahoitus tai myyntisaamisten myynti voi tuoda nopeaa helpotusta kassavirtaongelmiin. Myös yrityskummi-toiminta tarjoaa maksutonta apua pk-yrityksille - vuosittain yli 1000 yritystä hyödyntää tätä palvelua.

Tärkeintä on reagoida ongelmiin ajoissa. Tilastojen mukaan yli 80% konkurssiin ajautuneista yrityksistä hakee apua liian myöhään. Ammattimainen talousneuvonta ja ulkopuolinen näkemys voivat auttaa löytämään ratkaisuja, joita yrittäjä ei itse ole tullut ajatelleeksi.

Konkurssin jälkeen elämä jatkuu, vaikka tilanne voi tuntua raskaalta. Luottotiedot säilyvät maksuhäiriömerkintäisinä tavallisesti 3-5 vuotta konkurssin päättymisestä. Merkintä poistuu automaattisesti, kun määräaika on kulunut ja velat maksettu.

Uuden yrityksen perustaminen on mahdollista myös konkurssin jälkeen. Laki ei aseta tälle esteitä, mutta liiketoimintakielto voi rajoittaa yrittämistä määräajaksi, jos konkurssiin liittyy väärinkäytöksiä. Keskimäärin 30% konkurssin kokeneista yrittäjistä perustaa uuden yrityksen 5 vuoden sisällä.

Taloudellinen toipuminen konkurssin jälkeen vie tyypillisesti 2-4 vuotta. Tänä aikana on tärkeää:

• Hoitaa mahdolliset jäljelle jääneet velat suunnitelmallisesti
• Rakentaa uutta luottokelpoisuutta maksamalla laskut ajallaan
• Kerätä säästöjä puskuriksi
• Hyödyntää talousneuvonnan palveluita

Tilastojen mukaan 65% konkurssin kokeneista pääsee takaisin jaloilleen ja normaaliin taloudenhallintaan 5 vuoden kuluessa. Velkajärjestely voi nopeuttaa toipumista - vuosittain noin 500 konkurssin kokenutta hakeutuu yksityishenkilön velkajärjestelyyn.

Pankkitilin avaaminen ja välttämättömien vakuutusten saaminen onnistuu myös konkurssin jälkeen, vaikka ehdot voivat olla tiukemmat. Työpaikan saamista konkurssi ei yleensä estä, sillä työnantajat eivät lähtökohtaisesti tarkista yksityishenkilöiden luottotietoja.

Mitä konkurssi käytännössä tarkoittaa? Konkurssi tarkoittaa maksukyvyttömyysmenettelyä, jossa velallisen kaikki omaisuus muutetaan rahaksi ja jaetaan velkojille.

Kuka voi hakea konkurssiin? Konkurssiin voi hakeutua velallinen itse tai velkoja voi hakea velallisen konkurssiin, jos saatava on selvä ja riidaton.

Miten konkurssi vaikuttaa luottotietoihin? Konkurssi aiheuttaa maksuhäiriömerkinnän, joka säilyy luottotiedoissa 5 vuotta.

Voiko konkurssista selvitä? Kyllä, konkurssista voi selvitä. Yksityishenkilö voi hakeutua velkajärjestelyyn, ja yritys voi joskus välttää konkurssin yrityssaneerauksella.

Mitä tapahtuu konkurssiin menneen yrityksen työntekijöille? Työsuhteet päättyvät konkurssiin, mutta työntekijät voivat hakea palkkasaataviaan palkkaturvasta.

Kauanko konkurssiprosessi kestää? Konkurssiprosessin kesto vaihtelee tapauskohtaisesti muutamasta kuukaudesta useisiin vuosiin, riippuen pesän laajuudesta ja selvityksen monimutkaisuudesta.

• Konkurssi on maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen koko omaisuus käytetään velkojen maksamiseen
• Konkurssiin voi hakeutua itse tai velkoja voi hakea velallisen konkurssiin
• Konkurssi vaikuttaa merkittävästi henkilön tai yrityksen talouteen, luottotietoihin ja toimintamahdollisuuksiin

• Pikalainat
• Maksuvaikeudet
• Perintätoimet
• Ulosotto
• Luottotietojen menetys
• Maksuhäiriömerkintä
• Ulosottolainsäädäntö
• Velkojen vanhentuminen
• Konkurssi henkilökohtaisessa taloudessa
• Lainojen verotus konkurssissa

• Konkurssilaki
• Konkurssiasiamies
• Oikeusministeriö
• Suomen Yrittäjät
• Talousapu-neuvontapalvelu
• Ulosottolaitos

yrityksen maksukyvyttömyys omaisuuden realisointi velkojen järjestely

Maksuvaikeudet ja velkaongelmat