Joukkovelkakirjalainat ovat yritysten ja yhteisöjen liikkeelle laskemia velkakirjoja. Tutustu korkosijoittamisen perusteisiin ja mahdollisuuksiin.

Joukkovelkakirjalainat tarjoavat vakaata tuottoa korkosijoittajalle. Ne ovat yritysten tai julkisyhteisöjen liikkeelle laskemia velkakirjoja, joiden avulla voit saada säännöllistä korkotuottoa ja samalla hajauttaa sijoitussalkkuasi. Tutustutaan yhdessä joukkovelkakirjojen maailmaan ja selvitetään, miten ne voisivat sopia sinun sijoitusstrategiaasi.

Joukkovelkakirjalaina on yrityksen tai yhteisön liikkeelle laskema velkakirja, jolla se lainaa rahaa sijoittajilta. Käytännössä sijoittajasta tulee lainanantaja, joka saa vastineeksi säännöllistä korkotuottoa ja laina-ajan päättyessä sijoitetun pääoman takaisin.

Toisin kuin yrityslainoissa, joukkovelkakirjalainat ovat yleensä jälkimarkkinakelpoisia eli niitä voi myydä ja ostaa kesken laina-ajan. Niiden tuotto muodostuu kahdesta osasta: kiinteästä korosta (kuponkikorko) ja mahdollisesta arvonnoususta jälkimarkkinoilla.

Joukkovelkakirjalainojen perusominaisuuksiin kuuluvat:

• Määrätty laina-aika (maturiteetti)
• Säännöllinen korkomaksu (tyypillisesti 1-2 kertaa vuodessa)
• Nimellisarvo (pääoma, joka maksetaan takaisin)
• Liikkeeseenlaskuhinta (hinta sijoittajalle)

Osakesijoittamiseen verrattuna joukkovelkakirjalainat ovat yleensä vähäriskisempiä, sillä ne tarjoavat ennustettavan tuoton ja konkurssitilanteessa velkakirjan haltijat ovat paremmassa asemassa kuin osakkeenomistajat. Toisaalta tuotto-odotus on tavallisesti pienempi kuin osakkeissa.

Vaihtovelkakirjalainat ovat erityistapaus, jossa yhdistyvät sekä velkakirjan että osakkeen ominaisuudet, tarjoten mahdollisuuden vaihtaa velkakirja osakkeiksi ennalta määrätyin ehdoin.

Joukkovelkakirjojen tuotto muodostuu pääasiassa kahdella tavalla: säännöllisistä kuponkikorkomaksuista ja mahdollisesta jälkimarkkinakaupankäynnistä. Tyypillinen vuosituotto vaihtelee 2-8 % välillä riippuen liikkeeseenlaskijan luottoluokituksesta ja markkinatilanteesta.

Keskeisimmät riskit liittyvät korkotason muutoksiin ja luottoriskiin. Kun markkinakorot nousevat, joukkovelkakirjan arvo laskee, koska uudet lainat tarjoavat parempaa tuottoa. Esimerkiksi yhden prosenttiyksikön koronnousu voi laskea 10 vuoden joukkovelkakirjan arvoa jopa 8-10 %.

Bullet-lainojen tavoin joukkovelkakirjoissa luottoriski tarkoittaa sitä, että liikkeeseenlaskija ei pysty maksamaan korkoja tai pääomaa takaisin. Tätä riskiä voi arvioida luottoluokitusten avulla - AAA-luokituksen lainoissa riski on pienin, mutta tuotto-odotus matalampi.

Korkotason vaikutus näkyy myös duraation kautta. Mitä pidempi laina-aika, sitä herkempi joukkovelkakirjan arvo on korkomuutoksille. Sijoittajan kannattaa huomioida myös inflaatioriski - jos inflaatio ylittää kuponkikoron, sijoituksen reaalituotto jää negatiiviseksi.

Riskejä voi hallita hajauttamalla sijoitukset eri liikkeeseenlaskijoihin, maturiteetteihin ja luottoluokituksiin. Lisäksi kannattaa seurata makrotalouden indikaattoreita ja keskuspankkien korkopolitiikkaa, sillä ne vaikuttavat suoraan joukkovelkakirjojen tuottoon.

Joukkovelkakirjoja on useita eri tyyppejä, joista yleisimmät ovat valtionlainat ja yrityslainat. Valtionlainat ovat tyypillisesti matalariskisimpiä sijoituskohteita, sillä valtioilla on verotusoikeus ja keskuspankin tuki. Esimerkiksi Saksan valtionlainojen luottoluokitus on AAA, ja niiden vuosituotto on noin 2-3 %.

Sijoituslainoihin verrattuna yrityslainat tarjoavat korkeampaa tuottoa korkeammalla riskillä. Ne jaetaan kahteen pääluokkaan:

• Investment grade -lainat (luottoluokitus BBB- tai parempi)
• High yield -lainat (luottoluokitus alle BBB-)

High yield -lainat eli ”roskalainat” voivat tarjota jopa 8-12 % vuosituottoa, mutta niissä on merkittävä luottoriski. Investment grade -yrityslainojen tyypillinen tuotto on 3-6 % välillä.

Projektibondit ovat erikoistapaus, jossa rahoitetaan tiettyä hanketta. Muita erityistyyppejä ovat:

• Nollakuponkilainat - ei korkomaksuja, tuotto muodostuu hankintahinnan ja nimellisarvon erotuksesta
• Indeksisidotut lainat - korko tai pääoma on sidottu tiettyyn indeksiin
• Perpetuaalilainat - ei eräpäivää, maksavat ikuisesti korkoa

Markkinoilla on myös vihreät joukkovelkakirjat, joiden tuotot käytetään ympäristöystävällisiin hankkeisiin. Näiden liikkeeseenlasku on kasvanut voimakkaasti, ja vuonna 2023 niiden globaali markkina-arvo ylitti jo 1000 miljardia dollaria.

Joukkovelkakirjasijoittamisen voi aloittaa helpoiten rahastojen kautta, joissa minimisijoitus on tyypillisesti 100-1000 euroa. Suoria joukkovelkakirjoja voi ostaa pankkien ja sijoituspalveluyritysten kautta, mutta minimisijoitus on usein 10 000-100 000 euroa.

Aloittelijalle suositeltavin tapa on valita matalariskinen korkorahasto, joka sijoittaa investment grade -yrityslainoihin tai valtionlainoihin. Näin saat automaattisesti hajautetun salkun ja ammattimaisen salkunhoidon.

Suorien joukkovelkakirjojen ostamisessa tarvitset:

• Arvo-osuustilin arvopaperivälittäjällä
• Riittävän pääoman (yleensä vähintään 10 000€)
• Ymmärryksen korkomarkkinoiden toiminnasta

Ennen sijoittamista kannattaa perehtyä erityisesti:

• Liikkeeseenlaskijan luottoluokitukseen
• Laina-aikaan ja kuponkikorkoon
• Markkinatilanteeseen ja korkonäkymiin
• Kaupankäyntikuluihin ja spreadeihin

Joukkovelkakirjoja voi ostaa primäärimarkkinoilta uusissa liikkeeseenlaskuissa tai jälkimarkkinoilta pörssistä. Jälkimarkkinakaupankäynti on kuitenkin usein rajallista, joten sijoitushorisontin tulisi vastata lainan maturiteettia.

Aloittelijan kannattaa harkita myös ETF-rahastoja, jotka tarjoavat kustannustehokkaan tavan sijoittaa joukkovelkakirjoihin. Niiden kaupankäynti on joustavaa ja minimisijoitus pienempi kuin suorissa sijoituksissa.

Joukkovelkakirjojen sopiva osuus sijoitussalkusta riippuu vahvasti sijoittajan riskinsietokyvystä ja elämäntilanteesta. Perinteisen nyrkkisäännön mukaan korkosijoitusten prosenttiosuuden tulisi olla sama kuin ikäsi - esimerkiksi 40-vuotiaalla 40 % salkusta.

Joukkovelkakirjat toimivat erinomaisena hajautuskeinona, sillä niiden korrelaatio osakkeisiin on tyypillisesti matala tai jopa negatiivinen. Tämä tarkoittaa, että kun osakemarkkinat laskevat, joukkovelkakirjat usein nousevat tai pysyvät vakaina. Esimerkiksi finanssikriisin aikana 2008 korkealaatuiset valtionlainat tuottivat positiivisesti osakkeiden romahtaessa.

Parhaiten joukkovelkakirjat sopivat:

• Eläkeikää lähestyville sijoittajille
• Vakaata kassavirtaa hakeville
• Matalan riskinsietokyvyn sijoittajille
• Instituutiosijoittajille osana laajempaa salkkua

Konservatiivisessa salkussa joukkovelkakirjojen osuus voi olla jopa 60-70 %, kun taas aggressiivisessa kasvusalkussa riittää 20-30 %. Aloittelevan sijoittajan kannattaa aloittaa maltillisesti ja kasvattaa osuutta vähitellen markkinatilanteen mukaan.

Hajautuksen kannalta on järkevää jakaa joukkovelkakirjasijoitukset eri maturiteetteihin ja luottoluokituksiin. Suositeltu jako voisi olla esimerkiksi:

• 40 % valtionlainoja
• 40 % investment grade -yrityslainoja
• 20 % high yield -lainoja

Mikä on joukkovelkakirjalainan minimisijoitus? Tyypillisesti 1000-100 000 euroa riippuen liikkeeseenlaskijasta ja lainan ehdoista

Voiko joukkovelkakirjalainan myydä ennen eräpäivää? Kyllä, jälkimarkkinoilla, mutta likviditeetti voi olla rajallista ja myyntihinta voi poiketa alkuperäisestä

Miten joukkovelkakirjalainan korko määräytyy? Korko voi olla kiinteä tai vaihtuva, ja sen suuruuteen vaikuttavat markkinatilanne, laina-aika ja liikkeeseenlaskijan luottoluokitus

Mitä riskejä joukkovelkakirjalainoihin liittyy? Keskeisimmät riskit ovat liikkeeseenlaskijan maksukyvyttömyys, korkoriski ja jälkimarkkinoiden likviditeettiriski

Miten joukkovelkakirjalainojen verotus toimii? Korkotuotot verotetaan pääomatulona, jonka veroprosentti on 30% (yli 30 000 euron pääomatuloista 34%)

• Joukkovelkakirjalainat ovat yritysten tai julkisyhteisöjen liikkeelle laskemia velkakirjoja, joista sijoittaja saa säännöllistä korkotuottoa
• JVK-lainat tarjoavat yleensä vakaamman tuoton kuin osakesijoitukset, mutta sisältävät silti riskejä kuten liikkeeseenlaskija- ja korkoriskiä
• Sijoittaja voi valita eri maturiteetteja, korkotyyppejä ja liikkeeseenlaskijoita omien tavoitteidensa mukaan

• Subordinoidut lainat
• Hybridilainat
• Indeksisidonnaiset lainat
• Pääomalainat
• Syndikoidut lainat
• Strukturoidut lainatuotteet
• Vihreät lainat
• Sosiaalisen vaikuttavuuden lainat
• Valuuttalainat
• Kovenanttilainat

• Suomen Pankki - Joukkovelkakirjamarkkinat
• Finanssivalvonta - Sijoittajan tietopaketti
• Pörssisäätiö - Korkosijoittamisen opas
• Euroopan keskuspankki - Joukkovelkakirjamarkkinat
• Sijoittaja.fi - Korkosijoittamisen perusteet

yrityslainat valtionlainat korkoriski

Säästäminen ja sijoittaminen