Taloudellinen hyvinvointi on muutakin kuin rahaa. Opi käytännön vinkit ja työkalut oman talouden hallintaan ja stressittömämpään elämään.

Taloudellinen hyvinvointi on paljon muutakin kuin pankkitilin saldo. Se on mielenrauhaa, vapautta tehdä valintoja ja turvallisuuden tunnetta tulevaisuudesta. Tässä oppaassa käymme läpi konkreettiset askeleet, joilla voit parantaa omaa taloudellista hyvinvointiasi.

Taloudellinen hyvinvointi tarkoittaa tasapainoista suhdetta tulojen ja menojen välillä sekä kykyä selviytyä arjen taloudellisista haasteista. Se on paljon muutakin kuin pelkkää rahaa - kyse on turvallisuuden tunteesta ja vapaudesta tehdä elämässä haluamiasi valintoja.

Tärkeimmät taloudelliset mittarit auttavat sinua seuraamaan omaa taloudellista hyvinvointiasi:

• Nettovarallisuus (varat miinus velat)
• Säästämisaste (kuinka suuri osa tuloista säästetään)
• Velkaantumisaste (velkojen suhde vuosituloihin)
• Maksuvara (kuukausitulojen ja pakollisten menojen erotus)

Hyvänä nyrkkisääntönä pidetään, että hätävararahastossa tulisi olla 3-6 kuukauden menoja vastaava summa. Tämä antaa taloudellista puskuria yllättäviin tilanteisiin.

Suomalaisten mediaani nettovarallisuus on Tilastokeskuksen mukaan noin 104 000 euroa (2019). Säästämisaste on tyypillisesti 2-8 % kotitalouden tuloista, mutta tavoitteena kannattaa pitää vähintään 10 %.

Taloudellinen lukutaito on avainasemassa hyvinvoinnin rakentamisessa. Se auttaa tekemään järkeviä päätöksiä raha-asioissa ja ymmärtämään talouden kokonaisuutta paremmin.

Säännöllinen talouden seuranta ja realistiset tavoitteet luovat pohjan kestävälle taloudelliselle hyvinvoinnille. Tärkeintä on löytää tasapaino nykyhetken tarpeiden ja tulevaisuuden tavoitteiden välillä.

Toimivan budjetin luominen lähtee tulojen ja menojen tarkasta kartoittamisesta. Aloita listaamalla kaikki säännölliset tulot ja pakolliset kiinteät menot kuten asuminen, ruoka ja vakuutukset. Jaa sitten jäljelle jäävä summa eri käyttötarkoituksiin 50-30-20-säännön mukaisesti.

Suomalaiset käyttävät keskimäärin 32 % tuloistaan asumiseen, 17 % ruokaan ja 16 % liikenteeseen. Nämä muodostavat budjetin perustan. Muista varata vähintään 10 % tuloistasi säästöön ja erilaisille säästötileille.

Rahankäytön seurantaan on tarjolla useita digitaalisia työkaluja:

• Pankkien omat mobiilisovellukset kategorisoivat menoja automaattisesti
• Excel-taulukko toimii yksinkertaisena mutta tehokkaana seurantatyökaluna
• Wallet tai Spendee -sovellukset tarjoavat monipuolisia ominaisuuksia
• Nordean Carbon Tracker näyttää ostosten hiilijalanjäljen

Kuukausittainen tarkistus on tärkeä rutiini budjetin ylläpidossa. Vertaa toteutuneita menoja suunniteltuihin ja tee tarvittavat korjaukset. Tutkimusten mukaan säännöllisesti budjettia seuraavat ihmiset säästävät keskimäärin 20 % enemmän kuin ne, jotka eivät seuraa talouttaan.

Muista, että budjetti on joustava työkalu - sen tarkoitus on auttaa saavuttamaan taloudelliset tavoitteesi, ei rajoittaa elämääsi kohtuuttomasti.

Säästämisen kultainen sääntö on laittaa sivuun vähintään 10-20 % kuukausittaisista nettotuloistasi. Tämä perustuu monien talousasiantuntijoiden suosituksiin ja tutkimuksiin pitkäaikaisen varallisuuden rakentamisesta.

Säästöjen kohdentamisessa kannattaa noudattaa kolmiportaista strategiaa:

• 1-2 kuukauden menot käyttötilillä arjen hallintaan
• 3-6 kuukauden menot hätävaratilillä yllättäviin tilanteisiin
• Loput sijoituksiin pitkän aikavälin tuottoa varten

Sijoittamisessa hajautus on avainasemassa. Tyypillinen suositus on sijoittaa:

• 60-80 % osakkeisiin (esim. indeksirahastot)
• 20-30 % korkosijoituksiin
• 5-10 % vaihtoehtoisiin sijoituksiin

Suomalaiset säästävät keskimäärin 6,8 % tuloistaan (2023), mikä on selvästi alle suositellun tason. Taloudellisen riippumattomuuden saavuttaminen edellyttää tyypillisesti 20-30 % säästämisastetta.

Automaattinen säästäminen on tehokkain tapa varmistaa säännöllinen säästäminen. Aseta palkkapäivälle automaattinen tilisiirto säästö- tai sijoitustilille. Tutkimusten mukaan automaattisesti säästävät ihmiset kerryttävät keskimäärin 56 % enemmän varallisuutta kuin satunnaisesti säästävät.

Muista, että säästämisen strategia tulee sovittaa omaan elämäntilanteeseen ja tavoitteisiin. Nuorena voit ottaa enemmän riskejä sijoituksissa, kun taas lähempänä eläkeikää kannattaa painottaa turvaavampia vaihtoehtoja.

Velkojen järkevä hallinta lähtee niiden priorisoinnista. Ensimmäisenä kannattaa hoitaa korkean koron velat, kuten kulutusluotot ja luottokorttivelat, joiden vuosikorko voi olla jopa 20%. Seuraavaksi keskity velkoihin, joiden vakuutena on omaisuutta, kuten asuntolaina.

Velkaa voi pitää järkevänä, kun se mahdollistaa tuottavan investoinnin tai parantaa elämänlaatua pitkällä aikavälillä. Asuntolaina on tyypillinen esimerkki ”hyvästä velasta”, sillä se kerryttää varallisuutta ja säästää vuokrakuluissa. Myös koulutukseen otettu opintolaina on usein perusteltua sen tuoman ansaintapotentiaalin vuoksi.

Suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste on keskimäärin 134% (2023), mikä tarkoittaa, että velkaa on 1,34 kertaa vuositulojen verran. Kriittisenä rajana pidetään yleisesti 250-300% velkaantumisastetta.

Velkojen hallinnassa tärkeää on:

• Pitää kokonaisvelanhoitokulut alle 40% nettotuloista
• Välttää uuden velan ottamista vanhan maksamiseen
• Neuvotella mahdollisuuksien mukaan edullisempia lainaehtoja
• Laatia realistinen takaisinmaksusuunnitelma

Jos velkataakka tuntuu liian raskaalta, ota välittömästi yhteyttä velkojiin. Tutkimusten mukaan aikaisin haettu apu ehkäisee tehokkaasti vakavien velkaongelmien syntymistä.

Tulevaisuuden turvaaminen lähtee huolellisesta suunnittelusta ja riskeihin varautumisesta. Taloudellisen turvaverkon rakentaminen kannattaa aloittaa hätävaratalletuksesta, joka kattaa 3-6 kuukauden välttämättömät menot. Suomalaisten kotitalouksien säästöt riittävät keskimäärin vain 2,3 kuukauden menoihin (2023).

Yllättäviin menoihin varautumisessa keskeistä on monipuolinen suojautuminen:

• Hätävaratalletus helposti saatavilla olevalla tilillä
• Kattava vakuutusturva (koti, terveys, työkyvyttömyys)
• Realistinen kuukausibudjetti, jossa puskuria odottamattomiin kuluihin

Tutkimusten mukaan kotitalouksista 40% ei selviäisi 2000 euron yllättävästä menosta ilman lainanottoa. Siksi on tärkeää rakentaa taloudellista puskuria systemaattisesti. Automaattinen säästäminen on tehokas tapa - siirrä 10-20% tuloistasi säästöön heti palkanmaksun yhteydessä.

Hyvä taloudellinen turvaverkko koostuu useista elementeistä:

• Riittävä käteispuskuri (3-6kk menot)
• Monipuolinen sijoitussalkku riskitason mukaan
• Kattavat vakuutukset keskeisille riskeille
• Ajantasainen testamentti ja edunvalvontavaltuutus
• Realistinen velkaantumisaste (alle 200% vuosituloista)

Muista päivittää turvaverkkosi säännöllisesti elämäntilanteen muuttuessa. Taloudellinen joustavuus on avainasemassa - liian tiukka talous ei kestä yllätyksiä.

Mistä aloittaa talouden kuntoon laittaminen? Aloita kartoittamalla tulot ja menot, luo budjetti ja aseta säästötavoite. Pienikin säännöllinen säästäminen on hyvä alku.

Paljonko säästöjä pitäisi olla? Suositus on 3-6 kuukauden nettopalkkaa vastaava puskuri yllättäviä menoja varten.

Miten voin parantaa taloudellista hyvinvointiani? Seuraa kulutustasi, vältä turhia kuluja, vertaile hintoja, säästä säännöllisesti ja harkitse sijoittamista pitkällä aikavälillä.

Mikä on hyvä säästämisen ja sijoittamisen suhde? Pidä 3-6 kuukauden menoja vastaava summa säästötilillä, ylimenevä osuus kannattaa yleensä sijoittaa tuottavammin.

Milloin kannattaa hakea taloudellista neuvontaa? Hae neuvontaa jos koet epävarmuutta raha-asioissa, haluat tehdä isoja taloudellisia päätöksiä tai sinulla on maksuvaikeuksia.

• Taloudellinen hyvinvointi koostuu säännöllisestä tulosta, järkevästä kulutuksesta ja varautumisesta tulevaan
• Budjetointi, säästäminen ja sijoittaminen ovat keskeisiä työkaluja taloudellisen turvan rakentamisessa
• Taloudellinen hyvinvointi vaikuttaa merkittävästi kokonaisvaltaiseen elämänlaatuun ja mielenterveyteen

• Kuukausibudjetin tekeminen
• Menojen seuranta
• Säästämisen psykologia
• Taloudellisten kriisien hallinta
• Taloudenhallinta eri elämänvaiheissa
• Parisuhteen taloudenhallinta
• Talouskasvatus lapsille
• Terveyden ja talouden yhteys
• Kestävä kuluttaminen
• Inflaation vaikutus talouteen

• Suomen Pankin taloudelliset tilastot
• Finanssialan tutkimukset
• Kuluttajatutkimuskeskuksen raportit
• Taloudenhallinnan asiantuntijoiden haastattelut
• Kansainväliset taloustutkimukset

stressin vähentäminen elämänlaadun parantaminen turvallisuuden tunne

Taloudenhallinta ja budjetointi