Miten yrityslainojen korkojen vähennyskelpoisuus toimii verotuksessa

Yrityslainojen korkojen vähennyskelpoisuus on tärkeä osa yrityksen verosuunnittelua. Oikein hyödynnettynä korkovähennykset voivat tuoda merkittäviä verosäästöjä, mutta säännöt ovat monimutkaisia ja niiden ymmärtäminen on välttämätöntä.

Yritysten lainojen korkokulut ovat pääsääntöisesti vähennyskelpoisia verotuksessa, kun ne liittyvät yrityksen tulonhankkimistoimintaan. Vähennyskelpoisuuden edellytyksenä on, että korko perustuu todelliseen velkasuhteeseen ja noudattaa markkinaehtoista korkotasoa.

Korot katsotaan vähennyskelpoisiksi, kun:

• Laina on otettu elinkeinotoimintaa varten
• Korko vastaa markkinaehtoista hintaa
• Velkasuhde on aito ja dokumentoitu
• Koron maksulla on liiketaloudellinen peruste

Huomioitavaa on, että korkovähennysten rajoitukset voivat rajoittaa vähennysoikeutta tietyissä tilanteissa. Esimerkiksi etuyhteysyritysten välisten lainojen korot ovat erityistarkkailussa.

Korkojen vähennyskelpoisuutta arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Keskeisiä arvioitavia tekijöitä ovat:

• Velan käyttötarkoitus
• Koron markkinaehtoisuus
• Velallisen maksukyky
• Vakuusjärjestelyt
• Lainan muut ehdot

Vähennyskelpoisuuden varmistamiseksi yrityksen kannattaa dokumentoida huolellisesti lainan käyttötarkoitus ja korkotason määräytymisperusteet. Yrityslainojen korkojen vähennyskelpoisuus on merkittävä osa verosuunnittelua, ja siksi siihen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota jo lainaa nostettaessa.

Korkovähennysrajoitukset koskevat erityisesti suuria yrityksiä, joiden nettokorkomenot ylittävät 500 000 euroa verovuodessa. Rajoitukset tulivat voimaan vuonna 2019 ja niiden tarkoituksena on ehkäistä veropohjan rapautumista.

Nettokorkomenot lasketaan vähentämällä korkokuluista korkotulot. Vähennyskelpoisuutta rajoitetaan, jos nettokorkomenot ylittävät 25 % yrityksen oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta (EBITD). Korkojen vähennysoikeus on kuitenkin aina vähintään 500 000 euroa.

Rajoituksia sovelletaan sekä etuyhteysosapuolten välisiin että ulkopuolisiin lainoihin. Poikkeuksia ovat:

• Itsenäiset yritykset, joilla ei ole etuyhteysvelkoja
• Rahoitusalan yritykset
• Infrastruktuurihankkeiden rahoitus
• Ennen 17.6.2016 otetut lainat tietyin edellytyksin

Vähennyskelvottomat nettokorkomenot voidaan vähentää seuraavien 10 verovuoden aikana, jos yrityksen tulos sen sallii. Lainojen verosuunnittelussa on tärkeää huomioida nämä rajoitukset etukäteen, sillä ne voivat vaikuttaa merkittävästi yrityksen efektiiviseen veroasteeseen.

Rajoitusten soveltaminen edellyttää tarkkaa dokumentaatiota ja laskentaa. Yritysten kannattaa seurata nettokorkomenojensa määrää säännöllisesti ja tarvittaessa sopeuttaa rahoitusrakennettaan rajoitusten mukaiseksi.

Etuyhteysosapuolten välisten korkojen vähennyskelpoisuutta sääntelee erityinen korkorajoitussäännös. Säännös koskee tilanteita, joissa lainanantajan ja -ottajan välillä on etuyhteys eli toinen osapuoli käyttää määräysvaltaa toisessa.

Etuyhteyskorkojen vähennyskelpoisuuden arvioinnissa keskeistä on markkinaehtoperiaatteen noudattaminen. Koron tulee vastata tasoa, jota toisistaan riippumattomat osapuolet käyttäisivät vastaavassa tilanteessa. Yrityslainojen erityisehdot määrittelevät tarkemmin hyväksyttävät käytännöt.

Etuyhteyskorkojen vähennyskelpoisuutta rajoitetaan erityisesti, jos:

• Nettokorkomenot ylittävät 500 000 euroa
• Etuyhteyskorkomenot ylittävät 25 % oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta
• Velka-pääomasuhde ylittää konsernin ulkoisen velkaantumisen tason

Vähennyskelvottomia korkoja voi syntyä myös, jos:

• Lainajärjestely ei ole liiketaloudellisesti perusteltu
• Korko ylittää selvästi markkinaehtoisen tason
• Lainan ehdot poikkeavat olennaisesti tavanomaisesta

Dokumentaation merkitys korostuu etuyhteystilanteissa. Yrityksen tulee pystyä osoittamaan:

• Lainan tarve ja käyttötarkoitus
• Korkotason markkinaehtoisuus
• Velallisen maksukyky
• Konsernin sisäisen rahoituksen periaatteet

Vähennyskelvottomat nettokorkomenot voidaan siirtää vähennettäväksi seuraavina 10 verovuotena, mikäli vähennyskelpoisten korkojen raja ei ylity näinä vuosina.

Korkovähennysten käytännön laskennassa tulee huomioida kaikki yrityksen korkotulot ja -menot verovuoden ajalta. Nettokorkomenot lasketaan vähentämällä korkotuloista korkomenot. Laskelma tulee tehdä erikseen sekä etuyhteyskorkojen että ulkopuolisten korkojen osalta.

Dokumentaatiossa keskeisiä säilytettäviä asiakirjoja ovat:

• Lainasopimukset ja niiden liitteet
• Korkolaskelmat ja maksutositteet
• Markkinaehtoisuuden dokumentointi (vertailuanalyysit)
• Konsernin sisäisen rahoituksen periaatteet
• Velallisen maksukyvyn arviointi

Veroilmoituksella korkovähennykset ilmoitetaan lomakkeella 81 (Laskelma korkomenojen vähentämisrajoituksesta). Lomakkeella eritellään:

• Korkotulot ja -menot eriteltyinä
• Nettokorkomenojen laskenta
• EBITD-laskelma
• Vähennyskelpoiset ja -kelvottomat korot

Huolelliset laskelmat ja dokumentaatio ovat avainasemassa erityisesti tarkastustilanteissa. Dokumentit tulee säilyttää vähintään 6 vuotta verovuoden päättymisestä. Siirtohinnoitteludokumentaatio vaaditaan lisäksi etuyhteyslainoista, jos konsernin liikevaihto ylittää 20 miljoonaa euroa.

Korkovähennykset kannattaa laskea ja dokumentoida säännöllisesti tilikauden aikana, jotta mahdollisiin ylityksiin voidaan reagoida ajoissa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää 500 000 euron ja 25 % EBITD-rajan seurantaan.

Mitkä yrityslainan korot ovat vähennyskelpoisia? Kaikki elinkeinotoimintaan liittyvien lainojen korot, kun laina on otettu tulonhankkimistarkoituksessa

Milloin korkojen vähennyskelpoisuutta rajoitetaan? Etuyhteystilanteissa, kun nettokorkomenot ylittävät 500 000 euroa ja korkojen määrä ylittää 25% oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta

Voiko yksityishenkilöltä otetun lainan korot vähentää? Kyllä, jos laina on otettu elinkeinotoimintaa varten ja korot ovat markkinaehtoisia

Miten hybridilainojen korot käsitellään verotuksessa? Hybridilainojen korkojen vähennyskelpoisuus arvioidaan tapauskohtaisesti ja niitä voidaan käsitellä myös osingonluonteisina erinä

Milloin korkovähennys tehdään kirjanpidossa? Korot vähennetään suoriteperusteisesti sillä tilikaudella, jolle ne kohdistuvat

• Yrityslainojen korot ovat pääsääntöisesti vähennyskelpoisia elinkeinotoiminnan kuluja
• Korkovähennysoikeutta on rajoitettu etuyhteystilanteissa ja tietyissä erityistapauksissa
• Vähennyskelpoisuuden edellytyksenä on lainan käyttö elinkeinotoimintaan

• Subordinoidut lainat
• Hybridilainat
• Vaihtovelkakirjalainat
• Pääomalainat
• Käyttöpääomalainat
• Joukkovelkakirjalainat
• Korkomarginaali
• Viitekorot
• Lainojen verotus yrityskaupassa
• Pääomalainojen verotus

• Verohallinnon ohje: Korkovähennysoikeuden rajoitukset elinkeinotoiminnassa
• Laki elinkeinotulon verottamisesta (EVL)
• Korkovähennysten rajoitussäännökset (EVL 18 a §)
• EU:n veronkiertodirektiivin (ATAD I) implementointi Suomessa

elinkeinotoiminnan korot korkovähennysoikeuden rajoitukset nettokorot

Verotus ja lainat