Joukkorahoitus tarjoaa vaihtoehtoisen tavan kerätä rahoitusta projekteille ja yrityksille. Lue kattava opas joukkorahoituksen hakemiseen.

Joukkorahoitus on mullistanut yritysten ja projektien rahoituksen. Se tarjoaa mahdollisuuden kerätä rahoitusta suoraan yleisöltä perinteisten rahoituskanavien sijaan. Tässä oppaassa käymme läpi joukkorahoituksen hakemisen vaiheet ja parhaat käytännöt.

Joukkorahoitus on nykyaikainen tapa kerätä rahoitusta erilaisiin projekteihin tai yrityksiin suoraan suurelta joukolta ihmisiä, tyypillisesti verkkoalustojen kautta. Se on mullistanut perinteisen rahoituskentän tarjoamalla vaihtoehdon pankkien ja pääomasijoittajien rinnalle.

Joukkorahoitus jakautuu neljään päätyyppiin:

• Lainapohjainen joukkorahoitus: Sijoittajat lainaavat rahaa korkoa vastaan
• Osakepohjainen joukkorahoitus: Sijoittajat saavat omistusosuuden yrityksestä
• Vastikepohjainen joukkorahoitus: Rahoittajat saavat tuotteen tai palvelun vastineeksi
• Lahjoituspohjainen joukkorahoitus: Tukijat lahjoittavat rahaa ilman vastiketta

Perinteisestä rahoituksesta joukkorahoitus eroaa erityisesti hajautetun riskin ja matalamman kynnyksen osalta. Kun lahjoituspohjainen joukkorahoitus kerää pieniä summia useilta tukijoilta, yksittäisen sijoittajan riski pysyy maltillisena.

Markkinoiden koko on kasvanut merkittävästi: vuonna 2021 joukkorahoitusmarkkinan globaali arvo oli jo yli 114 miljardia dollaria. Suomessa joukkorahoitusalustojen kautta kerättiin vuonna 2022 rahoitusta yli 180 miljoonaa euroa.

Joukkorahoitus sopii erityisesti innovatiivisille projekteille ja kasvuyrityksille, jotka pystyvät tehokkaasti viestimään tarinansa ja tavoitteensa potentiaalisille tukijoille. Se mahdollistaa myös markkinatestauksen ja yhteisön rakentamisen rahoituskampanjan aikana.

Onnistuneen joukkorahoituskampanjan suunnittelu alkaa realistisen rahoitustavoitteen asettamisesta. Tyypillinen tavoite vastikepohjaisisssa kampanjoissa on 10 000 - 50 000 euroa, kun taas osakepohjaisisssa se voi olla 100 000 - 500 000 euroa. Tarkista joukkorahoitusalustojen aikaisemmat kampanjat saadaksesi käsityksen oman alasi tyypillisistä tavoitesummista.

Kampanjan optimaalinen kesto on 30-40 päivää. Liian pitkä kampanja menettää momentum-vaikutuksen, kun taas liian lyhyt ei anna tarpeeksi aikaa tietoisuuden levittämiseen. Ajoita kampanja sesonkien mukaan - vältä kesälomia ja joulun aikaa.

Tarvittavat materiaalit:

• Tiivis ja vakuuttava kampanjavideo (2-3 min)
• Ammattimainen kampanjasivu kuvineen
• Selkeä tuote- tai liiketoimintasuunnitelma
• Yksityiskohtainen budjetti ja varojen käyttösuunnitelma
• Houkuttelevat vastikkeet eri summan sijoittajille
• Sosiaalisen median sisältökalenteri

Valmistele materiaalit vähintään kuukausi ennen kampanjan alkua. Startup-sijoittajia kiinnostaa erityisesti tiimin osaaminen ja markkinapotentiaali, joten korosta näitä materiaaleissa. Varaa 20-30% tavoitesummasta markkinointiin ja kampanjan pyörittämiseen.

Huomioi, että 90% kampanjoista, jotka saavuttavat 30% tavoitteestaan ensimmäisen viikon aikana, onnistuvat lopulta tavoitteessaan. Siksi ennakkomarkkinointi ja vahva aloitus ovat kriittisiä.

Suosituimmat joukkorahoitusalustat maailmanlaajuisesti ovat Kickstarter ja Indiegogo, joista Kickstarter on kerännyt yli 7 miljardia dollaria yli 225 000 projektille. Suomessa merkittäviä alustoja ovat Mesenaatti.me vastikepohjaista rahoitusta varten ja Invesdor osakepohjaisen joukkorahoituksen keräämiseen.

Alustan valinnassa keskeisiä kriteereitä ovat:

• Kampanjan tyyppi (vastike-, osake-, laina- vai lahjoituspohjainen)
• Alustan komissiot (tyypillisesti 3-8% kerätystä summasta)
• Maksuliikennekulut (1-5% lisäkustannus)
• Maantieteellinen kattavuus ja kohderyhmän tavoitettavuus
• Tekninen tuki ja kampanjan hallintatyökalut

Kickstarter veloittaa 5% onnistuneista kampanjoista ja 3-5% maksuliikennekuluja. Joukkorahoituksen verotukseen liittyvät kysymykset kannattaa selvittää etukäteen, sillä ne vaihtelevat alustoittain.

Valitse alusta, jolla on vahva jalansija kohdemarkkina-alueellasi. Tarkista myös alustan aikaisempien kampanjoiden onnistumisprosentti - Kickstarterilla se on noin 40%, Indiegogolla hieman alhaisempi. Huomioi, että osa alustoista käyttää ”kaikki tai ei mitään” -mallia, jossa rahat palautetaan, jos tavoitesummaa ei saavuteta, kun taas toiset sallivat ”joustavan rahoituksen”, jossa saat pitää kerätyt varat tavoitteesta riippumatta.

Tehokas markkinointi on joukkorahoituskampanjan onnistumisen avain. Aloita ennakkomarkkinointi 4-6 viikkoa ennen kampanjan käynnistymistä rakentamalla sähköpostilista potentiaalisista tukijoista.

Hyödynnä monikanavaista markkinointia:

• Sosiaalinen media (erityisesti LinkedIn, Facebook ja Instagram)
• Sähköpostimarkkinointi kohderyhmälle
• PR ja mediasuhteet
• Vaikuttajayhteistyö
• Henkilökohtainen verkostoituminen

Tutkimusten mukaan kampanjat, jotka käyttävät vähintään kolmea eri markkinointikanavaa, keräävät keskimäärin 50% enemmän rahoitusta. Erityisen tehokasta on yhdistää orgaaninen some-näkyvyys ja kohdennettu mainonta.

Pidä aktiivisesti yhteyttä tukijoihisi:

• Lähetä viikoittaisia päivityksiä kampanjan etenemisestä
• Vastaa kysymyksiin 24 tunnin sisällä
• Jaa ”behind the scenes” -materiaalia
• Järjestä live-tapahtumia tai Q&A-sessioita

Tilastojen mukaan kampanjat, jotka julkaisevat vähintään 3 päivitystä viikossa, saavuttavat 126% todennäköisemmin rahoitustavoitteensa. Tärkeintä on olla läpinäkyvä ja rakentaa luottamusta tukijoihin.

Varaa markkinointibudjettisi näin:

• 40% sosiaalisen median mainontaan
• 30% PR-toimiin ja vaikuttajayhteistyöhön
• 20% sisällöntuotantoon
• 10% muuhun viestintään

Muista, että ensimmäiset 48 tuntia ovat kriittisiä - kampanjat, jotka saavuttavat 20% tavoitteestaan tässä ajassa, onnistuvat 80% todennäköisyydellä.

Joukkorahoituksen järjestäminen Suomessa edellyttää Finanssivalvonnan luvan, jos kyseessä on sijoitusmuotoinen tai lainapohjainen joukkorahoitus. Vastikepohjainen ja lahjoituspohjainen joukkorahoitus eivät vaadi erityislupaa.

Keskeisimmät huomioitavat lait ovat:

• Joukkorahoituslaki (734/2016)
• Rahankeräyslaki (lahjoituspohjaisessa)
• Kuluttajansuojalaki (vastikkeellisessa)
• Arvopaperimarkkinalaki (osakepohjaisessa)

Verotuksellisesti joukkorahoitus käsitellään eri tavoin riippuen sen muodosta:

• Osakepohjaisen joukkorahoituksen tuotot verotetaan pääomatulona (30-34%)
• Lainapohjaisen joukkorahoituksen korot ovat sijoittajalle pääomatuloa
• Vastikepohjainen joukkorahoitus käsitellään normaalina myyntitulona, josta maksetaan ALV
• Lahjoituspohjainen joukkorahoitus on verovapaata, jos kerääjällä on rahankeräyslupa

Rahoituksen hakijan tulee huolehtia asianmukaisesta kirjanpidosta ja veroilmoituksista. Vastikkeiden arvonlisävero on tyypillisesti 24%, mutta digitaalisissa tuotteissa 10% ja kirjoissa 0%.

Erityisen tärkeää on huomioida tiedonantovelvollisuus sijoittajille. Osakepohjaisen joukkorahoituksen yhteydessä tulee laatia perustietoasiakirja, joka sisältää olennaiset tiedot yrityksestä ja tarjouksesta. Harhaanjohtavien tietojen antaminen voi johtaa sanktiomaksuihin.

Mitä lupia tarvitsen joukkorahoituksen järjestämiseen? Vastikkeellinen joukkorahoitus ei vaadi erityislupia, mutta osakepohjainen vaatii Finanssivalvonnan luvan tai rekisteröitymisen

Mikä on tyypillinen joukkorahoituskampanjan kesto? Tavallisesti 1-3 kuukautta, mutta voi vaihdella projektin laajuuden mukaan

Paljonko joukkorahoitusalustat ottavat komissiota? Tyypillisesti 3-8% kerätystä summasta, riippuen alustasta ja kampanjan onnistumisesta

Mikä on minimisumma joukkorahoituksen aloittamiseen? Ei virallista minimiä, mutta suositeltava vähimmäistavoite on 5000-10000 euroa kampanjan kulujen kattamiseksi

Saanko pitää rahat, jos tavoitesummaa ei saavuteta? Useimmilla alustoilla ei - rahat palautetaan sijoittajille jos minimitavoitetta ei saavuteta (all-or-nothing -malli)

• Joukkorahoitus on tapa kerätä rahoitusta projektille tai yritykselle suurelta joukolta ihmisiä, tyypillisesti verkkoalustojen kautta
• Rahoitusmuotoja on neljä: vastikkeellinen, lainapohjainen, osakepohjainen ja lahjoituspohjainen joukkorahoitus
• Onnistunut joukkorahoituskampanja vaatii huolellista suunnittelua, selkeän viestinnän ja aktiivisen markkinoinnin

• Pääomapohjainen joukkorahoitus
• Tuotepohjainen joukkorahoitus
• Joukkorahoitussijoittaminen
• Joukkorahoituslaki
• Joukkorahoitusyhtiöt
• Joukkorahoitusalustat verkossa
• Joukkorahoituksen riskit
• Kansainvälinen joukkorahoitus
• Joukkorahoitussijoitusten tuottolaskurit
• Joukkorahoituskampanjan suunnittelu

• Finanssivalvonnan joukkorahoitusohjeistus
• Suomen joukkorahoituslaki
• Merkittävien joukkorahoitusalustojen ohjeistukset
• Verohallinnon ohjeistukset joukkorahoituksesta
• EU:n joukkorahoitusasetus

osakepohjainen lainapohjainen palkkiopohjainen

Vertaislainat ja vaihtoehtoiset rahoitusmuodot