Joukkovelkakirjalainat ovat tapa sijoittaa yritysten ja yhteisöjen velkakirjoihin. Tutustu miten ne toimivat ja mitä hyötyjä ne tarjoavat.

Joukkovelkakirjalainat tarjoavat kiinnostavan vaihtoehdon osakesijoittamiselle. Ne ovat yritysten tai yhteisöjen liikkeelle laskemia arvopapereita, joiden avulla voit saada tasaista tuottoa ja hajauttaa sijoitussalkkuasi. Tutustutaan yhdessä joukkovelkakirjojen maailmaan ja selvitetään, miten ne voisivat sopia sinun sijoitusstrategiaasi.

Joukkovelkakirjalaina eli JVK-laina on yrityksen tai yhteisön liikkeelle laskema velkakirja, jolla se lainaa rahaa sijoittajilta. Käytännössä sinä lainaat rahaa esimerkiksi yritykselle ja saat vastineeksi säännöllistä korkotuottoa sekä lainapääoman takaisin laina-ajan päättyessä.

Toisin kuin osake, joukkovelkakirja ei anna omistusosuutta yrityksestä. Se on puhtaasti velkainstrumentti, jossa tuotto perustuu ennalta sovittuun korkoon. Vaihtovelkakirjalainat ovat erikoistapaus, jossa velkakirjan voi myöhemmin vaihtaa osakkeisiin.

Joukkovelkakirjoja voivat laskea liikkeelle:

• Valtiot ja kunnat
• Pankit ja rahoituslaitokset
• Suuret ja keskisuuret yritykset
• Muut yhteisöt kuten säätiöt

Joukkovelkakirjan tyypillinen laina-aika on 3-10 vuotta. Korko voi olla kiinteä (esim. 3% vuodessa) tai vaihtuva (esim. euribor + 1%). Lainan nimellisarvo on yleensä 1000-100 000 euroa, mutta jälkimarkkinoilla voit ostaa pienempiäkin osuuksia.

Liikkeeseenlaskijan luottoluokitus vaikuttaa olennaisesti koron suuruuteen. Mitä heikompi luottoluokitus, sitä korkeampaa korkoa sijoittajat vaativat riskin vastineeksi. Esimerkiksi valtion joukkovelkakirjojen korot ovat tyypillisesti matalia alhaisen riskin vuoksi.

Joukkovelkakirjojen tuotto vaihtelee merkittävästi liikkeeseenlaskijan ja markkinatilanteen mukaan. Valtionlainojen vuosituotto on tyypillisesti 1-4%, kun taas yrityslainoissa voit saada 4-8% tuottoa. Korkean riskin high yield -yrityslainoissa tuotto voi nousta jopa 10-15% tasolle.

Keskeisimmät riskit liittyvät liikkeeseenlaskijan maksukykyyn ja korkotason muutoksiin. Joukkovelkakirjalainojen arvo laskee korkojen noustessa, mikä voi aiheuttaa tappioita jos myyt lainan ennen eräpäivää. Esimerkiksi 1 prosenttiyksikön koronnousu voi pudottaa 5 vuoden joukkolainan arvoa noin 5%.

Markkinakorkojen taso vaikuttaa suoraan uusien joukkolainojen hinnoitteluun. Kun korot nousevat:

• Uusien lainojen kuponkikorot nousevat
• Vanhojen lainojen jälkimarkkina-arvot laskevat
• Sijoittajien tuottovaatimukset kasvavat

Inflaatio nakertaa erityisesti kiinteäkorkoisten lainojen reaalituottoa. Tätä riskiä voit pienentää vihreiden lainojen tai inflaatiosuojattujen joukkolainojen avulla.

Hajauttaminen eri liikkeeseenlaskijoihin, maturiteetteihin ja lainatyyppeihin on tärkeää riskienhallinnan kannalta. Suositeltava minimisijoitus yksittäiseen joukkolainaan on yleensä 5 000-10 000 euroa kaupankäyntikulujen vuoksi.

Joukkovelkakirjoja voi ostaa pankkien ja sijoituspalveluyritysten kautta joko suoraan liikkeeseenlaskusta tai jälkimarkkinoilta. Suurimmat välittäjät Suomessa ovat Nordnet, OP ja Danske Bank. Jälkimarkkinakauppaa käydään pääosin First North Bond Market -markkinapaikalla.

Minimisijoitus vaihtelee merkittävästi. Liikkeeseenlaskuissa minimimerkintä on tyypillisesti 1 000-100 000 euroa. Jälkimarkkinoilla voit ostaa pienempiäkin eriä, mutta käytännössä alle 5 000 euron sijoitukset eivät ole järkeviä kaupankäyntikulujen vuoksi.

Kaupankäynti tapahtuu samankaltaisesti kuin osakkeilla. Teet osto- tai myyntitoimeksiannon välittäjäsi kautta ja kauppa toteutuu, kun sopiva vastapuoli löytyy. Huomioitavaa on, että yrityslainojen jälkimarkkinat ovat usein epälikvidejä - ostajan tai myyjän löytäminen voi kestää päiviä.

Kaupankäyntikulut vaihtelevat välittäjittäin, tyypillisesti:

• Merkintäpalkkio uusissa lainoissa: 0-2%
• Välityspalkkio jälkimarkkinoilla: 0,1-0,5%
• Säilytyskulut: 0-0,2% vuodessa

Ammattimaisille sijoittajille on tarjolla myös OTC-markkinat (Over The Counter), jossa kauppaa käydään suoraan vastapuolten välillä. Tällöin minimisijoitukset ovat tyypillisesti satoja tuhansia euroja.

Korkotuotto maksetaan yleensä vuosittain tai puolivuosittain suoraan sijoittajan tilille. Lainan erääntyessä myös pääoma palautetaan automaattisesti, ellei lainaa ole myyty aiemmin jälkimarkkinoilla.

Joukkovelkakirjojen sopiva osuus sijoitussalkussa riippuu vahvasti sijoittajan riskinsietokyvystä ja tavoitteista. Perinteisen 60/40-säännön mukaan salkusta 60% olisi osakkeissa ja 40% korkosijoituksissa, mutta tätä voi muokata omien tarpeiden mukaan.

Nuorelle sijoittajalle riittää usein 10-20% allokaatio joukkovelkakirjoihin, kun taas eläkeikää lähestyvä voi nostaa osuuden jopa 50-70 prosenttiin vakauden lisäämiseksi. Korkosijoitusten osuutta kannattaa tyypillisesti kasvattaa iän myötä.

Hajauttaminen on keskeistä myös joukkovelkakirjoissa. Suositeltava jako voisi olla:

• 30-50% valtionlainoihin (matala riski)
• 30-40% investment grade -yrityslainoihin (keskitason riski)
• 10-20% high yield -lainoihin (korkea riski)
• 10-20% kehittyvien markkinoiden lainoihin

Joukkovelkakirjat sopivat erityisesti sijoittajalle, joka:

• Arvostaa säännöllistä kassavirtaa
• Haluaa pienempää volatiliteettia kuin osakkeissa
• Lähestyy tavoitettaan ja haluaa turvata pääomaa
• Hakee hajautushyötyä osakesalkkuun

Suoran sijoittamisen sijaan piensijoittajan kannattaa usein harkita korkorahastoja, jotka tarjoavat laajemman hajautuksen ja helpomman kaupankäynnin. Minimisijoitus rahastoihin on tyypillisesti vain muutamia satoja euroja.

Mikä on joukkovelkakirjalainan minimisijoitus? Tyypillisesti 1000-100 000 euroa suorissa sijoituksissa, rahastojen kautta voi sijoittaa pienemmillä summilla

Miten joukkovelkakirjalainan tuotto määräytyy? Tuotto muodostuu kiinteästä tai vaihtuvasta korosta sekä mahdollisesta myyntivoitosta jälkimarkkinoilla

Voiko joukkovelkakirjalainan myydä ennen eräpäivää? Kyllä, jos lainalle on toimivat jälkimarkkinat, mutta myyntihinta voi vaihdella markkinatilanteen mukaan

Mikä on joukkovelkakirjalainan riski? Pääasiallinen riski on liikkeeseenlaskijan maksukyvyttömyys eli luottoriski, lisäksi korkoriski vaikuttaa jälkimarkkinahintaan

Miten korkotason muutos vaikuttaa joukkovelkakirjalainaan? Korkotason nousu laskee kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjan arvoa jälkimarkkinoilla, lasku puolestaan nostaa arvoa

• Joukkovelkakirjalainat ovat yritysten tai julkisyhteisöjen liikkeelle laskemia velkakirjoja, joilla kerätään rahoitusta
• Sijoittajalle ne tarjoavat säännöllisen korkotuoton ja ovat yleensä matalariskisempiä kuin osakesijoitukset
• Joukkovelkakirjoihin voi sijoittaa suoraan tai rahastojen kautta, ja niiden tuotto-riski-suhde vaihtelee liikkeeseenlaskijan mukaan

• Strukturoidut lainatuotteet
• Indeksisidonnaiset lainat
• Kovenanttilainat
• Hybridilainat
• Projektibondit
• Subordinoidut lainat
• Syndikoidut lainat
• Valuuttalainat
• Sosiaalisen vaikuttavuuden lainat
• Johdannaiset

• Finanssivalvonnan sijoittajaopas
• Pörssisäätiön joukkovelkakirjaopas
• Suomen Pankin tilastot ja julkaisut
• Sijoitusalan ammattilaisten haastattelut
• Kansainväliset rahoitusmarkkinatutkimukset

yritysten ja yhteisöjen lainat korkotuotto jälkimarkkinakelpoisuus

Vertaislainat ja vaihtoehtoiset rahoitusmuodot